Lainaus käyttäjältä: discapa - 15.10.10 - klo:14:23
Nuo Tecojen hinnat joista Porepe mainitsi oli alvittomia hintoja, joten se hinta pompsahtaakin sittenkin aika korkeaksi. Pitää nyt lähteä vikonlopuksi mökille jaakailemaan ja mietiskelemään että minkälaisen ohjauksen tuohon iskee kiinni.

Meinasin kirjoittaa esseen kokemuksistani askelmoottori vs. servomoottori, mutta siitä olisi tullut turhan pitkä;)
Lyhyesti:
Jos haluat päästä hiukan halvemmalla, ja siedät puuttuvia askelia ja / tai motin jurinaa valitse stepperi.
Jos haluat maksaa hiukan enemmän, ja haluat pehmeästi liikkuvat akselit, valitse servo-ohjain ja moottori.

Itse en kyllä koske steppereihin enää pitkällä tikullakaan.

Näitä vastauksia kun on lukenut niin ei uskalla laittaa askelmoottoreita vaikka ilman sais :) Olen tässä tutkaillut hieman noita moottoreiden käppyröitä ja tuumiskellut noita akseleiden vaatimia voimia. Kyllähän se niin on kuten Porepe sanoikin että tuo Z-akseli se kaikista raskain liikuttaa on. Kyllä nuo 400w servot jaksaa X ja Y akseleita helposti liikuttaa ilman välityksiä. En ole kyseisten asioiden kanssa aiemmin värkännyt, mutta kaipa ne jaksaa tuota Z-akseliakin nostaa, kun laskuri ilmoittaa että sen nostamiseen tarvitaan 1.55Nm (paino arvioitu yläkanttiin) ja moottorin käppyrä kertoo jatkuvaksi vääntötehoksi 1.27Nm, ja hetkelliseksi 3.8Nm. Kyseiset arvot on voimassa 0-3000rpm alueella.

Moikka!

Voi noita Z-akselin massoja tasoittaa vastapainoilla isojen koneiden tapaan. Tietysti liikuteltava massa kasvaa ja vaikuttaa kiihtyvyyksiin, jotka pitää olla kohtuullisia.

Noita Tecoja tuntuu porukka täällä paljon kehuvan, mutta itseä kyllä kiinnostaa nuo Granite devicesin ohjaimet kun niissä on ohjeet niin viimisenpäälle tuon MACH3:sen konffaamiseen, lisäksi ne on vielä halvemmatkin. Jos jätetään tässä vertailussa kuitenkin tuo hinta pois ja keskitytään siihen kumman systeemin saaminen toimimaan MACH3:sen kanssa on helpompaa? Teknisesti nuo Tecot saa varmasti yksinkertaisemmalla kytkennällä toimimaan, mutta kun molempien ohjaimien manuaaleja selaa, tuntuu että GD manuaali on tehty harrastajalle jolla on meikäläistä vastaava tietopohja asioista.

Sellainen miete vielä, että kun noissa moottoreissa puhutaan piikkitehosta ja jatkuvasta tehosta, niin mikä on tuon pikkitehon ajallinen kesto? kun Z-akselin käyttöä ajattelee niin sehän on raskas vain akselia nostettaessa, ja kun akseli on kuitenkin alta 30cm lyhyt niin voisi kuvitella että sen nostaminen ylös menee piikin piikkiin.

Sitten tähän voisi vielä villinä korttina heittää loppuun että Tecoja voisi ajaa VSDEPI:llä.

Tuota piikki tehoa käytetään massojen kiihdyttämiseen. Pystyliikkeen tapauksessa tuo kiihdyttämisen vaatima voima on aikapieni, kun maan vetovoimakiihtyyvyys on jo n.10m/s^2. Toki tietysti, jos käytössä on vastapaino, niin sitten kiihdytysten voiman tarve kasvaa, kun vastapainokin on kiihdytettävä. Beckhoffilla oli annettu ohjeeksi tuolle piikille 6s/minuutin aikana tai jotain, eli voisi jossain lyhyissäliikkeissä riittääkkiin, mutta sen jälkeen tarvittaisiin pieni huiliaika, jotta moottori/käyttö kerkeää jäähtyä.

Teco ei tarvitse erillistä virtalähdettä, kuneb matalajännitteinet GD.
GD:n pid loopin säädöstä en tiedä, mutta Teco tekee sen todistetusti itse, kunhan sen laittaa oppimis tilaan parametrilla. Parametrit voi näpytellä tecossa suoraan ohjaimesta, tai sitten pc:n kanssa. Tecossa tulee kaikki tarvittavat kaapelit valmiiksi kytkettyinä mukana ja toivomuksia saa esittää siitä mitkä pinnit/ singnaalit tulisi ottaa käyttöön. Tekevät sitten kaapelit sen mukaan.

Tecon kanssa et tarvitse mitään muuta kuin Bop:in koneen ja ohjainten väliin ja pc:n parametrointi menee samoin kuin stepperillä. Lisäksi jonne avustaa taatusti niin kytkennoissä, kuin parametrien asettelussakin ohjaimiin.

Lisäksi iso plussa Tecon servoissa on niiden pieni koko. 400w servo on miltei stepperin kokoinen. ( noin puolet pienempi, kuin Dunkermotoren )

Ainoa miinus tecon servo systeemissä on ohjainten iso koko ( vaatii tilaa sähkökeskuksesta. )

Jos olis ylimääräistä tarpeeksi käyttäisin tecoja jopa manuaali koneen syöttö moottoreina, niiden joustavuuden ja mahdollisuuksien takia.

Tuon erillisen virtalähteen tarve ei juurikaan haittaa sillä yhden virtalähteeen jo tein, ja se sopii pienellä muokkaamisella noihin ohjaimiin ja moottoreihin hyvin.

PID loopin säätämistä en pelkää, enkä juuri muutakaan käyttöönotoa VSD-E ohjaimien + VSDEPI BOBin kanssa, sillä noita Granite Devicesin rautalanka ohjeita seuraamalla tuskin tulee ongelmia.

Tecoihin jonkun BOB:in kuitenkin tarvin, ja sen konffaaminen MACH:in kanssa olisi uuden opettelua. Yhtään konetta kun en ole tehnyt edes steppereillä. Hyvät ohjeet ovat paljon tärkeämmät kuin yksinkertainen toiminta, sillä se tekeminenhän ei aikaa vie juuri mitään verrattuna uuden opettelemiseen, vaikka se uusi olisi jälkeenpäin mietittynä paljon yksinkertaisempi.

Noissa VSD-E ohjaimissa on saatavilla myös asennuspaketti joka sisältää kaikki tarvittavat kaapelit ja liittimet, ne täytyy kyllä itse juottaa ja kasata, mutta mikäli sen osaa ei sillä juuri merkitystä ole.

Granite devicesistä tuli sitten ohjainpaketti tilattua ja tänään se saapui. Manuaalia ja johdotuksia tutkiessa on sitten loppupäivä mennyt. Nuo dunkermotorenin servomoottorit lojuu nurkassa ja niillä aattelin lähteä kokeileen. Foorumilta sainkin jo kaivettua niistä hieman tietoa kun Tero neuvoi että ne johdotetaan kuten 2-vaiheinen askelmoottori, ja konffataan kuten AC servo. Kun olen moottoreitten ja ohjaimen pinnityksiä tutkinut niin muutama asia jäi askarruttamaan.

-Moottorissa on  Hall Sensor 1, Hall sensor 2 sekä 0v (for sensor). Ohjaimessa on Hall W, Hall V sekä Hall U. Osaisiko joku kertoa miten nämä kytketään toisiinsa?

-Moottorissa on omassa liittimessään: +5v, Chan A, Chan B sekä 0v. Ohjaimessa on Chan A+, Chan A-. Chan B+, Chan B-. Tässä sama homma.

Samanlaisista moteista on näköjään puhuttu aika paljon aiemminkin, joten jos joku joka on paremmin tutustunu osaisi neuvoa näiden johdotuksien kanssa niin säästyisi paljon hermoja ja vaivaa.

-------------------------
edit:

Tuo jälkimmäinen ongelma taisi selvitä, eli noita kanavien  negatiivisia puolia ei tartte kytkeä.

Tuo Hall sensorin kytkentä kuitenki vielä mietityttää. Moottorissa on 2 anturia, ja toista niistä vissiin vain käytetään tässä sovelluksessa. Jäljelle jää siis molempiin päihin kolme pinniä. Moottorilla on "Hal", "0v (for sensor)" ja "+15V (+12V)" ja ohjaimessa on Hal input W, V ja U. Lyödäänkö nuo nyt sitten tuossa pinnijärjestyksessä yhteen, tuo U:n sattuminen +12V kohdalle tukisi tätä teoriaa. Voi tietenkin olla että nämä kytkennät tulee aivan erilailla ja näitä ei edes keskenään kytketä.

Moroja kaikille. Nuo edelliset ongelmat on vielä ratkeamatta, olen kuitenkin etenemässä jonkinnäköiseen testivaiheeseen ja uusi ongelma on huomattu. Olen rakentanut virtalähteen vsd-e ohjaimen manuaalin ohjaamalla tavalla eli,

kojeliitin--->kytkin--->sulake--->rengassydänmuuntaja--->tasasuuntaussilta--->Kondensaattoripankki--->sulake--->ohjain.

poikkeuksena se että yhden muuntajan sijasta minulla on kaksi muuntajaa rinnan. (molemmissa kaksi ulostuloa jotka sarjassa.) Huomasin että mikäli virtalähteen sammuttaa kytkimestä ja laittaa melkein heti taas päälle, ensiöpuolen sulake/sulakkeet palaa. Käytössä 2A sulakkeet, muuntajat on 330VA, eikö niiden pitäis imeä maksimissaan 330VA/230V=1,4A.

Mistähän moinen johtuu, ja voisikohan sen jollain komponentilla kitkeä pois? Kyseinen ominaisuus ei ole mieluinen.

Lainaus käyttäjältä: discapa - 26.10.10 - klo:23:16
Tuo Hall sensorin kytkentä kuitenki vielä mietityttää. Moottorissa on 2 anturia, ja toista niistä vissiin vain käytetään tässä sovelluksessa. Jäljelle jää siis molempiin päihin kolme pinniä. Moottorilla on "Hal", "0v (for sensor)" ja "+15V (+12V)" ja ohjaimessa on Hal input W, V ja U. Lyödäänkö nuo nyt sitten tuossa pinnijärjestyksessä yhteen, tuo U:n sattuminen +12V kohdalle tukisi tätä teoriaa. Voi tietenkin olla että nämä kytkennät tulee aivan erilailla ja näitä ei edes keskenään kytketä.

Terve,
Katselin pikaisesti VSD-E:n manuaalia ja mikäli oikein ymmärsin, sivulla 11 oli maininta ettei motin Hall-anturin piuhoja tarvitse välttämättä kytkeä mikäli ohjainten parametrit asetetaan GDtoolilla.

Mutta eikö siinä käy niin että jos niitä ei kytketä ollenkaan, niin se ohjain tiiä että missä se moottori menee

Lainaus käyttäjältä: discapa - 29.10.10 - klo:19:49
Mutta eikö siinä käy niin että jos niitä ei kytketä ollenkaan, niin se ohjain tiiä että missä se moottori menee

Tietää enkooderista.
En edes tiedä mihin Hal-antureita tarvitaan GD-ohjainten kanssa, joku viisaampi voi varmaan valaista asiaa.

Jos lontoo taipuu, tuolla Granite Devices:in tukifoorumi:
http://cnczone.com/forums/granite_devices/

ok, kiitoksia infosta. Englanti kyllä käyttää joten kiitoksia tuosta linkistä, en ollutkaan tietonen että tuolla on aivan oma alue noille GD:n ohjaimille, tulee varmaankin hyötykäyttöön.

Lainaus käyttäjältä: discapa - 29.10.10 - klo:14:45
Huomasin että mikäli virtalähteen sammuttaa kytkimestä ja laittaa melkein heti taas päälle, ensiöpuolen sulake/sulakkeet palaa.

Jäsen Kremmen on ansiokkaasti kirjoittanut tälle foorumille todella asiallisen tutoriaalin virtalähteistä, kannattanee tutustua siihen.
Muuntaja & konkkayhdistelmä kaitenkin haukkaa kytkentävaiheessa huomattavan paljon nimellisarvoaan suuremman virran?
Itse vain laittaisin ainakin tuplaten suuremmat sulakkeet...

Huomasin kyllä tuon Kremmenin ohjeistuksen, mutta tuossa ohjaimen manuaalissa on ohjeet "riittävän" hyvän virtalähteen tekemiseksi, niin en nähnyt tarpeelliseksi alkaa säätämään hienompaa laitosta kasaan. Puskee nuo aikataulutkin pikkuhiljaa päälle. Kävi itselläkin mielessä tuo suurempien sulakkeiden laittaminen, mutta en uskaltanut siihen aivan kysymättä lähteä.