Terve,

Tehdään kaupat jos sulla on vielä toi paketti. Laitan yksityisviestiä niin edistetään asiaa.

Minun ajatukseni oli tehdä ns. kunnollinen etänäyttö eikä rosvota segmenttien johdoista. Tämä tarkoittaa, että data siirtyy SPI-sarjadatana RS422-differentiaalisignaloituna jolloin se ei ole häiriöherkkää ja etäisyydelläkään ei ole niin väliä. Tarvitaan mittausyksikköön yksi 8-jalkainen lutikka lisää sekä liitin. Yhteiskustannus alle euron.

Etänäyttö olisi siis ihan oma piirilevynsä jossa on RS422-vastaanotin ja sarja/rinnanmuuntimet. Kaikkiaan 4 mikropiiriä + näytöt. Levyn pinta-alaksi riittää se mitä näytöt tarvii. Mä en suoraan sanottuna välitä alkaa piirtämään sellaista kötöstystä missä segmentit on pitkien narujen päässä koska se on rävellys. Jokainen saa toki itse tehdä ihan kuten haluaa mutta en mä tuollaista laitetta halua suunnitella.
Etänäyttö siis lisäoptio, eio ole pakko sitä ottaa.

Mistä päästään siihen, että kuinka moni tätä uutta nyt olisi haluamassa. Kyllä vähintään se 10 kpl pitäisi tehdä ennen kuin homma on jotenkin mielekäs. Master-yksikön piirilevy on nyt käytännössä valmiiksi suunniteltu. Mä jatkan sitten harjoitusta kun aletaan lähestyä tuota lukua.

Täsmennyksenä siis tuohon viimeiseen ajatukseen, että etänäyttö olisi erillinen piirilevy jossa on näyttösegmenttiledit ja linjavastaanotinpiiri.

Näin prosessorin tuottama sarjamuotoinen näyttödata paitsi dekoodataan päänäytölle, lähetetään myös etänäytölle häiriöitä sietävässä RS422-differentiaalimuodossa. Etänäyttö toistaa saman mitä päänäyttö tekee, eli muuntaa sarjadatan rinnakkaismuotoon.
Yhteys näyttöjen välille muodostetaan käyttäen normi Ethernet Cat-kaapelia jolloin ei tarvitse nysvätä liittimien kanssa ja vältytään kokonaan kolvihommilta.
Etänäyttö otta sähkönsä saman kaapelin välityksellä päälaitteelta joten asennus on simppeli - 1 piuha tökätään liittimiin ja etänäyttö toimii.

Ajattelin tehdä etänäytöstä noin puolet päänäytön koosta, eli ~12 mm korkeat numerot. Itsellä ei ole vahvaa mielipidettä numeroiden tai levyn koosta joten jos on tarpeita tässä suhteessa niin kertokaa.

Tehdäänpä sitten tässä keskustellulta pohjalta päivitetty versio.

Laittakaa tähän ketjuun viestiä kukatämmöisen haluaa ja kuinka monta kpl itse kullekin. Hinnasta en tässä vaiheessa osaa sanoa tarkemmin muuta kuin että ei siitä ainakaan tule kalliimpi kuin alkuperäisestä, ehkä jonkin roposen edullisempi. Jos saadaan 10-20 kpl kasaan niin määräalennukset alkaa jo vähän vaikuttamaan.

Koitin poimia keskustelusta toiveita ja huomioita, mutta laittakaa ihmeessä vapaasti lisää, nyt on oikea hetki koettaa leipoa niitä sisään tuotteeseen. Kaikkea en uskalla automaattisesti luvata, mutta selkeät jutut kyllä. Nyt siis tulossa esim. virransyöttö USB-liittimestä sekä 9-30V riviliittimeltä. Anturin liitin on vaihtumassa D9-liitimestä 4-napaiseen 3,5mm pistoriviliittimeen. Virransyöttöön samanlainen 2-napainen. Antureina olisi edelleen Omronin optiset mutta seikkailuhenkiset voi vapaasti kokeilla mitä tahansa +5V jännitteellä toimivaa pulssitinta. Semmoinen varoitus kuitenkin, että induktiiviset anturit ei ilman muuta käy kun joissain on latenssia johtuen niiden toimintaperiaatteesta.

@Seppo K ja muut joilla on ollut häröjä toiminnassa: Laittakaa toimimattomia vehkeitä minulle päin niin katson mikä niitä riivaa. Kyllä ne kuntoon saadaan tavalla tai toisella.
Pakettipostiosoite oli siis:
Martti Paalanen
Jokikunnantie 165
03400 Vihti

Tuosta etänäyttötarpeesta semmoinen ajatus, että koska signaalien ryöstäminen 7-segmenttien pinneistä tms on enemmän kuin lievästi epäilyttävä viritys, niin voin laittaa levylle paikat linjadriverille joka puskee kunnollista signaalia ja kestää etäisyyttä. Toisen päähän vaan tarvitaan sitten linjavastaanotin sarja/rinnanmuuntimet ja ne näyttösegmentit. Onneksi logiikkapiirit ei maksa kuin maapähkinöitä ja peruslaitteen voi kalustaa tai jättää osat pois kuka ei niitä tarvitse.
Laittakaa siis samalla tietoa onko tarvetta/halua etänäytölle niin tilaan romppeita sen mukaan.

Tässä kävi vähän silleen kuin usein käy että yksityisyrittäjä joutui uhraamaan aikansa liike-elämän palvelukseen.
Monenlaista voisi kehitellä jos olisi paremmin aikaa, mutta kelpaisiko semmoinen jos tästä laitteesta tekisi päivitetyn version alkuperäisellä toiminnalla?. Tarkoittaa, että ominaisuudet olisi käytännössä samat kuin ekassakin laitteessa, mutta rakennetapa ja komponenttivalinnat päivän tekniikkaa.
Laite ei olisi enää rakennussarja vaan "valmis" puolivalmiste eli kotelointia vaille toimiva. Ja sähkönsyöttö siis otettaisi USB-laturista micro-USB-liittimen avulla tai vaihtoehtoisesti 12-24V riviliittimille. Näin vältettäisi verkkojänniteellä pelleily ja voi hyödyntää kaikilla nurkissa pyöriviä vanhoja kännyn latureita.
Samalla vehkeestä tulee niin pieni, että mitään etänäyttöjä ei varsinaisesti tarvita - laittaa purkin suoraan sinne missä sitä halutaan lukea.

Alkuperäisessä oli tuuman korkuiset numerot. Onko ne hyvät vai pitäiskö olla pienemmät, esim 1/2 tuumaa tms? Isompia ei taida helposti löytyä.

Minkä tyyppinen prommi? Senhän voisi kopioida ehjään komponenttiin.

Pistää kyllä miettimään josko meidänkin koneeseen saisi happiassistin. Siinä on air assist mutta se ei auta metallin leikkuussa. Mitähän muuta kuin pelkkä kaasu noissa metallia leikkaavissa lasereissa mahtaa olla?

Vielä: täsmennetään sen verran että teollisuudessa kyllä leikataan metallia CO2 lasereilla, mutta niissä on happi assist. Eli happea käytetään ikäänkuin leikkauskaasuna ja laser kai lähinnä kuumentaa sitä.

Varmasti pinnan epäpuhtaudet myös kuumenevat ja sitä kautta tapahtuu lämpenemistä. Kuitenkin laser on valoa eli fotonivirta. Fotonin energia on kvantittunut ja on kääntäen verrannollinen aallonpituuteen.
Historiasta muistetaan, että Einstein ei saanut Nobelia suhteellisuusteoriasta vaan valosähköisen ilmiön selittämisestä kvanttifysiikan avulla. Siihen aikaan oli suuri arvoitus miksi valo irrottaa elektroneja metallin  pinnasta vain kun aallonpituus on riittävän lyhyt, so näkyvän valon sinisessä päässä. Punainen tai IR valo, oli kuinka intensiivinen tahansa, ei viritä metallien elektroneja koska tarvittava kvanttihyppy ylittää fotonin kuljettaman energian.
Tätä miettiessä kannattaa myös pitää mielessä, että lasersäde ei ole "kuuma" sanan normaalissa mielessä. Säteen koko energia on fotonien kvanttienergiaa jonka pitää vuorovaikuttaa kohteen atomien elektroniverhon kanssa. Kun fotoni potkaisee elektronin irti kohdeatomista, elektroni saa liike-energiaa ja lämpö on aineen rakenneosien liike-energiaa, ei muuta. Tarpeeksi intensiivinen fotonivirta hajottaa kiinteän aineen plasmaksi repimällä elektroneja irti plasma sitten kuumenee poistuu paikalta.
Labilla on tosiaan paahdettu kuparista piirilevyaihiota ja sille ei tapahdu yhtään mitään. Ei pienintäkään jälkeä säteen osumakohdassa, vaan 150W fotoneja siroaa pinnasta ja hajaantuu minne sattuvat menemään.
Labin jäsenistöön kuuluu jokunen fysiikan tohtori jotka voisivat jatkaa tästä mutta ehkä se ei ole tarpeen asian hahmottamiseksi. Varmaan tässäkin on juttuja ja vuorovaikutuksia jotka eivät ole ilmeisiä. Lopputulos kumminkin on, että mikään CO2 laser ei leikkaa metallia oli kuinka tehokas tahansa.

Niin oliko se IR-laser? (infrapunainen). IR-laserin kvantti ei riitä virittämään metallin elektroneja joten ei vaan tapahdu mitään, ihan sama kuinka monta wattia säteessä on tehoa.
Rosterin pintaan saa "kaiverrus"jälkeä, samoin eloksoituun alumiiniin. Se perustuu säteen vaikuttamiseen pinnan oksidien kanssa. Itse metalliin säde ei tee mitään. Tätä on kokeiltu Helsingin Hacklabin 150W CO2-laserilla joka ei tee puhtaaseen metallipintaan yhtään mitään vaikka kuinka paahtaa.
Metallien leikkaus vaatii selvästi lyhytaaltoisempa säteilyä, mutta sellaiset vehkeet alkaa olla jo aika pelottavia. IR siroaa pinnasta vaarattomaksi paljon "paremmin" kuin sinisen päässä oleva näkyvä valo.

No minäpä säädän noita padeja vielä ja laitan tilaukseen sitten.
Eiköhän laserpowerin kuvatkin löydy arkistosta niin palataan siihen myös privana.

No nii. Nyt tää olisi tämän näköinen.
Tekee vaihtojännitteestä +24V ja siitä pikku modulilla +-12V suuntaajakytkennälle.
Suuntaaja ottaa sisään max +-10V ja tuottaa siitä |10V| suunnatun lähtösignaalin.

Olisko tähän kommentteja vai laitetaanko menemään?

No miten ollakaan niin piirsin tuohon jo valmismodulin  :) Tuskin tässä mittarin ohjauksessa häiriöherkkyyskään on se kaikkein päällimmäisin huoli, mutta aika vaikeaa oli saada erilliskompoista halvempaa toteutusta kun kuorma on vaatimaton.

Mutta sellainen täsmennys vielä JuKalle, että sun toiveesi oli siis 24V vaihtojännitettä tulopuolelle? Kumpi vaan käy - tasa- tai vaihtojännite, mutta vaihtojännite pitää tietää kohtuutarkasti kun tuossa valitsemassani modulissa tulojännitealue on melko ahtaasti lähellä 24VDC. Eli pitää tarvittaessa sovittaa jos AC on kovin kaukana 24V tehollisarvosta.

Okei, laitetaan homma liikkeelle. Eipä tossa kauaa nokka tuhise, varmaan jo tänään saan levyt ja komponentit tilaukseen.

Huomenta. "Oikea vastaus" tunnetaan nimellä precision rectifier eli tarkkuustasuri. Joka kytkentä löytyy ympäri nettiä kun vähän hakee.
Ainoa haaste mikä juuri tähän tapaukseen nyt liittyy on, että jos käytössä on vain +24V apujännite, niin tuo kanoninen oparikytkentä ei pysty käsittelemään negatiivista tulojännitettä kun oparin tulo ajautuu alle negatiivisen syöttöjännitteen (joka siis yksipäisellä lähteellä on nimellinen 0V). Ongelma on ratkaistavissa kyhäämällä oheen pieni kääntävä apujännitekytkentä, mutta kokonaisuus ei siis ole ihan triviaali enää sen jälkeen.

Voin mä JuKa:lle semmoisen puhdetöinä tehdä jos muutaman kympin budjetti ei pelota. Mieluiten tekisin oikealle piirilevylle jonka tilaaminen kestää parisen viikkoa, mutta kyllä veroboardikin onnistuu jos noita apujännitepiirejä sattuu vielä löytymään läpireiän paketeissa.
Kerro mitä olet mieltä?