Minun pitäisi ohjata pieniä solenoideja eräässä projektissa ja ajattelin opetella jotain yksinkertaista ohjelmointia tässä samalla. Solenoideja ohjataan päälle pois mikrokytkimellä. Mikä olisi mahdollisimman yksinkertainen lankku tämmöisen ohjaamiseen, ohjelmointitaustaa on hieman lähinnä ladder-tyylisestä ohjelmoinnista. Haluaisin jonkun mikrokontrollerin sekä mahdollisesti erillisen relelaudan johon saa suoraan solenoidit ruuviterminaaleihin kiinni. Kontrollerissa saisi mielellään olla myös jo kytkimille liitännät ::)
Siis jos halvasta ohjelmointi alustasta puhutaan, niin http://www.ebay.com/itm/Nano-V3-0-with-ATMEGA328P-FT232RL-FTDI-Micro-controller-Module-for-Arduino-/281145520990
Jos haluat ladderina eli PLC:nä ohjelmoida niin alustan hinnat taitavat lähteä siitä 100e ylöspäin ellen väärin muista sellaiset, joilla tekeekin jotain...
Halpa + läjä ominaisuuksia on yleensä se että otetaan kolvi kauniiseen käteen ja elektroniikka asentajan näkkäriä ja aletaan rakentaan ;)
Ihan kaikkein yksinkertaisinta on tietenkin ohjata sitä solenoidia suoraan mikrokytkimellä. Ilmeisesti tämä ei ole nyt haluttu ratkaisu?
Seurqaava on sitten Arduino johon Snowfly jo linkkasi. Noissa eBayn ja Aliexpressin kiinankopioissa kannattaa vaan olla vähän tarkkana, ettei lankea FTDI-sudenkuoppaan. Eli kinukit yltyi kloonaamaan FTDI:n USB-piiriä niin ylettömästi, että FTDI:ltä paloi hihat ja ne teki driverin joka disabloi väärennetyt piirit. Jos siis ostat Ardukloonin jossa on FTDI-USB-piiri niin pidä huolta että piiri on aito. Miten, en osaa sanoa :) :(.
Mutta asiaan:
Joskin toteat solenoidien olevan pieniä, niin siitä huolimatta ne ovat toimilaitteita joiden ohjaaminen suoraan mikrokontrollerin pinnistä ei onnistu. Tarvitset väliin virranvanvistusta ja luultavasti toimintajännitekin pitää olla isompi kuin mitä ardun 5V. Rele ei ole välttämätön, transistori sopii hyvin solenoidin ohjuriksi. Laitoin simppelin kuvatuksen liitteeksi. Siitä näkyy vähän ideaa.
- Kytkin S1 on maadoittava painonappi. Ardun pinni ohjelmoidaan inputiksi ja sisäinen ylösveto päälle,
- Solenoidia ohjataan NPN-transistorilla. Voisi ohjata myös fetillä, mutta silloin pitää olla tarkempi sen kynnysjännitteestä. Bipolaaritrankulla ei ole sitä ongelmaa. Trankku valitaan solenoidin virrantarpeen mukaan. Pienelle solenoidille esim 2N2222 tms. Vastus R1 voi olla jotain 470 ohm - 1kohm,
- Diodi D1 on tärkeä ja pitää kytkeä oikein päin. Se estää kelan takapotkujännitteen kun ohjaus poistuu. Ilman sitä on huolia luvassa
Systeemi on helpointa kasata verolevylle tai vastaavalle kuten Snowfly toteaa.
Itse rakastuin aikanaan ULN2003 piiriin, jossa on pieniä trankkuja kompaktissa paketissa...
Tuo varmaan sopii mikrokontrollerin perään hyvin, viisaammat kertokoon 😊
Jos nyt oikein tarkkoja ollaan niin tässä pärjäisi hyvin ilmankin arduinoa ja vastaavia. Projektissa on vaan rivi solenoideja ja jokaista ohjataan omalla mikrokytkimellä. Mutta arduinoa tai vastaavia käyttämällä voisi systeemiin lisätä tarpeen mukaan varmaan viiveitä ja muuta jos jälkikäteen huomaa tarpeelliseksi.
Joka tapauksessa mulla oli mielessä jotain tämännäköistä lautaa, en mielelläni jaksaisi ruveta näkkäreillä tekemään mitään. Toistaiseksi hintaa ei ole rajattu joten ehdotuksia otetaan vastaan..
http://www.ebay.com/itm/16-Channel-5V-Relay-Module-Board-with-Optocoupler-Power-Supply-Arduino-ARM-DSP/301857641722?_trksid=p2047675.c100011.m1850&_trkparms=aid%3D222007%26algo%3DSIC.MBE%26ao%3D1%26asc%3D38530%26meid%3D5e4fe656f13d4661accdc0e51a2748cd%26pid%3D100011%26rk%3D1%26rkt%3D12%26sd%3D271532159919
Tai sitten:
https://www.aliexpress.com/item/PLC119-Single-board-plc-FX2N-30MR-compatible-for-Mitsubishi-plc-STM32-MCU-16-input-point-14/818105470.html?spm=2114.10010108.1000023.3.lZc0K0
Tommoisia voi käyttää mutta et sä tarvitse niitä releitä siinä välissä mihinkään (muuhun siis kuin kytkentävirran ohjaamiseen). Toinen, että ei mikään arduino istu suoraan tuohon korttiin, vaan joudut joka tapauksessa keksimään jonkun langoituksen siihen väliin.
Toki tuo ei juuri mitään maksa, joten sillä solenoidien ohjaus tulee hoidettua. Releellä on hyviä ominaisuuksia, mutta myös heikkouksia. Yksi on, että jos solenodeja kytketään tiuhaan niin rele ei ole paras vaihtoehto, se kun on mekaaninen laite ja kuluu käytössä-
Ihan kaupallista shittiä löytyis, eli siemens logo ja vastaavat. Näissä tulee liian äkkiä satasen hinnassa vastaan sisään ja ulostulon määrä. 4+4 on äkkiä käytetty.
Tosin viestistä hehkuu uuden opettelu, johon tuo arduino on aivan päällikkö tuote... Ei häpeä kaupalliselle tuotteelle juuri mitenkään, mutta itse tarvii tieto hakea. Yhden akselin ohjauksen väänsin arduinolla ja "hyvin" sujui. Mutta jos pää ja vatsa alkaa kurnaamaan ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla, en voi suositella YHTÄÄN mitään.
Jos haluat opetella, ota alustaksi arduino, jos haluat päästä helpolla, unohda.
Äkkiseltään tulee mieleen että tarpeena on ohjata kelaa tietty aika, kunnes toinen kela jatkaa. Asian voi toteuttaa pelkillä releillä, mutta ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla tulee ahdistusta.
Joten ohjelmoitava logiikka on järkevä vaihtoehto...
Alustaa valittaessa kannattaa miettiä montako sisään ja ulostuloa tarvitsee. Jos keloja on 8, ei riiitä 8 inputtia jos haluaa järjestelmästä paluutietoisen. Tarvitaan vähintään 1 input järjestelmän käynnistykseen ja pysäytykseen... Ei kuitenkaan kannata haudata haaveita kun sopivaa alustaa ei löydy, ehkä asiat voi hoitaa toisella tavalla.... Kunhan ymmärtää mitä on tekemässä. Yksi analoginen input voi hoitaa kymmenen digitaalisen työn. Suomeksi: jos paluutietoon riittää 0-10v, ei kannata hoitaa asiaa ykkösillä ja nollilla 10 sisääntulon voimin.
Valotan vähän projektia lisää niin auttaa ehkä hahmottamaan. Työn alla on siis omatekoinen pajatso, näitä tuli jo joskus yläasteikäisenä värkättyä ja nyt on menossa kunnianhimoisempi projekti kun on nykyisin olemassa jyrsin ja laser. Tässä olisi tarkoitus toteuttaa voitonmaksu siis näillä solenoideilla, esimerkiksi niin että kolikkopatsaan alapäässä on 2 tappia, keinulla toisiisa kytkettynä. Kolikko kun menee voittoportista läpi, liipaisee kytkimen ja laittaa solenoidin vetämään. Solenoidi liikuttaa keinua ja alin tappi vetäytyy sivuun jolloin pääsee x määrä kolikoita putoamaan (kun taas vastaavasti ylempi tappi tulee kolikkopatsaan tielle ja estää maksamasta liikaa). Luulisin, että tähän tarvitsee myös jonkinlaisen viiveen, eli tapit menevät alkuasetelmaan kun voitto on maksettu. Solenoidi vetää melko pienen hetken kun kolikko sujahtaa kytkimen ohi eikä voittoa ehdi ehkä maksaa kokonaan.
Aivan pakko kuitata :D aiheeseen liittyen XD
https://www.youtube.com/watch?v=Ep0o9PZXh8k
https://www.youtube.com/watch?v=KasQ656fiDQ
Ilman muuta tarvitset jonkin ohjelmoitaan kapineen tuohon koska pelkillä raja/mikrokytkimillä ajastukset on aivan puuta heinää.
Arduino on selkeä ykköskandidaatti matalan sovelluskynnyksensä vuoksi ja koska siinä varmasti on kaikki mitä tarviit.
Koska solenoideja mitä ilmeisimmin on useita, joudut joka tapauksessa keksimään miten ardun ohjaus vahvistetaan ja viedään solenoideille. Yksi mahdollisuus olisi käyttää ardulle saatavia protoshieldejä joissa on standardi-Unon pinout valmiina ja tilaa rakentaa pieni oma protokytkentä. Siihen varmaan saisi mahtumaan solenoidien tarvitseman transistoriohjauksen joko erillisillä kivillä tai ULN-paketilla.
Ohjelmointiin löytyy kyllä apuja sitten kun niin pitkälle pääset.
Lainaus käyttäjältä: Snowfly - 26.12.16 - klo:21:47
Aivan pakko kuitata :D aiheeseen liittyen XD
https://www.youtube.com/watch?v=Ep0o9PZXh8k
https://www.youtube.com/watch?v=KasQ656fiDQ
Mitenkähän nuot uudet pelit sietää suurtaajuista signaalia?Kymmenkunta wattiakaan sopivasti pulssitettuna indusoituu johtimiin ja ensimmäisessä diodissa mitä vastaan tulee tasasuuntautuu tasajännitteeksi. Prossun portissa se tarkoittaa aina jotain,mitä ohjelma alkaa suorittamaan.
Itse jos tekisin, lähtisin miettimään optista sensoria lukemaan kolikon reunoja. :)
ULN2003 (7 lähtöä) tai ULN2803 (8 lähtöä) sopivat arduinon tai vastaavan perään hyvin jos vain sen antokyky riittää käytetyille solenoideille. ULN- piireissä on diodi joka lähdöstä yhteiseen "käyttöjännite"- nastaan mutta kannattanee silti laittaa erillinen riittävän nopea diodi solenoidin kylkeen kiinni.
Nykyään taitaa saada vastaavia piirejä joissa on transistorien tilalla fetit ja isompi virran kesto jos vanha ULN ei riitä.
Kuis ihan joku teollisuuslogiikka.. siemens S7-300 + digitaali i/o moduulit? Ainakin teollisuuden työelämässä moisen opettelusta saattas olla hyötyä. Perus logiikan saa lie ilmaseks, näytöt ja oheishimmelit voikin sitten maksaa omaisuuden. Toki voihan arduinostakin kehittyä oma "retro pajatso" yritys.
PLC ohjelmointi ei sikäli ole outoa, olenhan joskus käynyt siihen insinöörikoulutuksenkin :D Kuitenkaan päivääkään tekemättä niiden parissa töitä taidot ovat ruosteessa. Löytyi tämmöinen kiinnostava logiikka:
http://www.eaton.eu/Europe/Electrical/ProductsServices/AutomationControl/AutomationControlVisualization/ControlRelays/ControlrelayeasyRelay/index.htm#tabs-1
Tuolta bongasin yhden sopivan jossa I/O:ta 12/8 (malli, jossa outputit transistoreilla). Ohjelmointi selkeästi ladderilla. Ulostuloja voi kuormittaa max 500mA @ 24Vdc jolla ohjaa jo jonkinlaisia solenoideja. Tosin haaveissa oli vähintään 12 ulostuloa, noita pystyy kyllä ketjuttaa mutta alkaa hinta karata käsistä. Kahdeksalla ulostulollakin pärjää kunhan voitonmaksumekanismiin riittää yksi solenoidi per portti. Kolikkoja täytyy siis pudota muutama ja samaan aikaan pidätellään yläpuolisia tulemasta ennen aikojaan alas. Ideoita?
Minuakun kiinnostaa tämmöiset valmiit palikat, joihin ei tarvitse värkätä mitään omia virityksiä kortti toisensa perään. Kaikki kunnia niille, jotka sen alan taitaa, mutta minulla ei riitä siihen vaan mielenkiinto :)
Siis oletko sä nyt rakentamassa omatekoista pajatsoa mutta et ole kiinnostunut tekemmän sitä "omilla virityksillä"? Joku tässä kuvassa ei nyt täsmää.
Valmiita pajatsoja on kai vain RAY:lla ja rakennussarjoja tuskin kellään joten valmiit palikat on vähissä. Ihan varmasti siis teet omia virityksiä, kysymys on vaan että paljonko ja minne. Eikös se ole vähän niin kuin tämmöisen oman projektin määritelmä?
Joku valmislogiikka voi olla "valmis" jossain mielessä, mutta kokonaisuutta katsellen se ei välttämättä hirveästi helpota, jos lainkaan. Joudut vaan menemään sen valitsemasi laitteen ehdoilla ja kokemuksesta voin sanoa, että mikä tahansa Arduino pesaisee minkä tahansa pikkulogiikan mennen tullen joustavuudessa ja toimintanopeudessa. Logiikassa on ne muutama I/O:ta valmiina ja jos simppelit ajastus- ja laskuritoiminnot mitä noissa on riittää, niin toki se on siinä. Mutta protoille vaan on niin ominaista, että puolet jutuista paljastuu vasta kun kapinetta lähdetään koekäyttämään.
Projekti on sinun ja teet valintasi tietenkin kuten itse parhaaksi näet. Minä puolestani käyttäisin ihan varmasti jotain Arduinoa tai ehkä jotain ST:n Nucleota, joskaan jälkimmäistä ei kehtaa suositella kuin ohjelmankehitystä jo melko hyvin taitaville.
Mutta pienikin ardu, Uno tai Micro tms, on vähintään riittävä tämmöiseen tarkoitukseen. eBaysta tai Aliexpressistä tai Banggoodista saa siihen päälle muutamalla lantilla kaikkia tarvittavia lisä- ja litäntäosia, vaikkapa niitä relekortteja tai optoerotettuja tuloja tms. Ja samalla opit käyttämään maailman yleisintä ohjelmoitavaa protoilusysteemiä josta on runsaasti iloa muuallakin.
Jollet vielä ole sitä tehnyt, niin piirusta ehdottomasti systeemin ylätason toimintakaavio jossa on eritelty toiminnalliset osat ja niiden yhdistäminen toisiinsa - unohtamatta sellaisia asioita kuin apusähköjen muodostaminen ja jakelu. Semmoista tarkastelemalla on paljon helpompaa järkeillä mitä tarvitset, millaisia ominaisuuksia tarvittavilla vehkeillä pitää olla ja mitä tulee vastaan kun niistä rakennetaan kokonaisuutta.
(ihan offtopikkina, juuri äsken koodailin parissa illassa itselleni Arduinopohjaisen MP3-soittimen, seuraavaksi ajattelin väsätä WiFi-verkkoon kytkeytyvän kameran kaukolaukaisimen jolla voin näpsiä kuvia etäältä. Sen jälkeen meinasin työstää parille suvun juniorille arduohjatun ledikuutio-yövalo/herätyskello/soundimysteerin joka elää omaa elämäänsä yöpöydällä. Niihin on jo hankittu muutama sata neopixel-monivärilediä... Eihän pikku ardu kummoinen vehje ole, mutta kelpaa kumminkin moneen).
Arduinot varmasti hyviä ja monipuolisia kun niihin perehtyy, yritän nyt edelleen painottaa sitä, että ne tuntuvat olevan minulle se "ei kiitos" kun näitä viestejä olen tässä nyt lueskellut. Ja kyllä, omatekoinen pajatso on työn alla ja tulee sisältämään kaikenlaisia omatekoisia virityksiä (pitkälti mekaanisia). Haluan kuitenkin, että sähköosasto pysyisi siistinä ja yksinkertaisena. Pointtini on siinä, että eikö ole olemassa yhtä mokkulaa, jota on helppo ohjelmoida ja tähän samaan mokkulaan voi kytkeä suoraan anturit yms (tässä tapauksessa solenoidejakin). Sen puolesta PLC tuntuisi vievän voiton minun käyttökohteessani.
Loogisella tasolla mielestäni tässä tapauksessa vaaditaan ainoastaan laskureita ja ajastimia. Arduinossa varmasti kapasiteettia paljon enemmän, sitä en ole kieltänyt missään vaiheessa. Ekan viestin kun kirjoitin, minulla oli käsitys että arduinoja olisi olemassa tyyliin: "emolevy"+"I/O-kortti" ja ei muutakun piuhat kiinni ja tekemään ohjelmaa. Jos oikein ymmärsin niin asia ei ole noin yksinkertainen, eli vaaditaan sen lisäksi vielä omia kytkentöjä/piirilevyjä?
Toki päätät ratkaisut itse kun projekti kerta on sinun. Tuollainen pikkulogiikka lienee ok jos siinä on se toiminnallisuus mitä tarvitaan. Mä vain mainostan Arduja ihan yleisistä lähtökohdista monipuolisuutensa vuoksi, mutta ei siitä tarvitse välittää :)
Heitän vielä yhden vaihtoehdon. Raspery Pi ja Codesys softa. On sitten perus plc ohjelmointi työkalut ladderit, fuctionblockit ja käskylista ohjelmat. Nettin kautta onnistuu hmin rakentaminen. Standardi teollisuus väylällä paljon lisää IO:ta.
https://www.poscope.com/product/pokeys57e/
Olisko tuo sopiva ,ohjelmointi helppoa ja hintakaan ei ole paha ...
Itselläni ollut jo montavuotta käytössä cnc-jyrsimessä ja ei ole pahaa sanottavaa
Enpä osaa sanoa onko tämä ketjun aloittajalle oikea
tie mutta kai me kaikki seuraamme tätä projektia:
http://www.openplcproject.com/
Porttauksia on monille alustoille ja kylläpä tuo
PiXtend vaikuttaa jo teollisen tason ratkaisulta.
Päätettiin sitten kysyjän kanssa tehdä kustom-ardutoteutus eli Tosi Köyhän miehen ohjelmoitava logiikka.
Proton testivideo olisi tässä: https://www.youtube.com/watch?v=YTSqFFwgwH0 (https://www.youtube.com/watch?v=YTSqFFwgwH0)
Piirilevyn ladonta ja juottaminen: https://youtu.be/Ur84rrZcTwo (https://youtu.be/Ur84rrZcTwo)
Palautetta videossa esitetyn pohjalta vastaanotetaan.
toi on kyllä hyvä lauta ja oinein hyvät videot
Ilmeisesti tuota expanderia ei ole saatavilla koottuna mistään....ei multa oikein reflow onnistu enkä käsin ton kokoiset pienimmät.
Pekka
Komponentit on niin pieniä, että uunin tämä vaatii. Mutta kyllä mä näitä teen tarvitsijoille, kerätään vaan listaa kuka haluaa.Taannoinen kierroslukumittarihan tehtiin pitkälti samalla periaatteella että sen sai koota itse tai minä kokosin nimellistä korvausta vastaan. Oliko se nyt vitonen vai kymppi, pitäisi tsekata vanhoista viesteistä.
Samalla voisi ottaa toiveita vastaan mitä pitäisi olla toisin. Tämä laite kun on määrättyyn tarkoitukseen ja ihan yleiseen käyttöön voisi säätää inputteja ja outputteja tarkoituksen mukaisiksi.
Piirilevyt on niin halpoja tänä päivänä, että sitä ei kannata miettiä hetkeäkään, seuraavaa vaan kehiin jos on vähänkään tarvetta.
Jahka työkiireiltä kerkiän, niin laitan vielä enemmän videota tuon kapineen ohjelmoinnista ja miten ohjelmointia jonkun verrankin hallitsevat voivat tehdä omia laajennuksia logiikkalohkoihin ja kokonaan uusia lohkoja. Ei ole periaatteessa vaikeaa.
Jos on muita kiinnostuneita niin ilmoitelkaa itsestänne, katsotaan mihin tässä päästään.
(https://uploads.tapatalk-cdn.com/20170130/ae7764752b3e781be12c2d749df06e1a.jpg)
On se hienoa kattoa ku joku osaa...
JR