Törmäsin netissä surffaillessani diycnc sivustoihin ja sen jälkeen en ole ollut entiseni. Laite on niin tarpeellinen ja seksikäs että sellainen on saatava! Opiskelen kone-insinööriksi ja hokasin että opinnäytetyö on hyvä syy ottaa opintolainaa ja alkaa moinen laitos rakentamaan. Tässä on nyt tullu kahlattua nettisivuja parisen kuukautta ja asiat alkavat valjeta. Koneen mekaniikka alkaa olla selvillä, en ala selittään koska melkeinpä identtisen koneen kuvan löysin netistä (liitteenä). Alumiiniprofiilista ja alumiinilevystä tulee runko. Johteet tulee THK-tyyliset mutta varmaankin halpisvalmistajalta ja trapetsiruuveilla mennään. Alustava budjetti on 2000e.
Koneella olisi tarkoitus jyrsiä puuta, muovia ja alumiinia. Elektroniikkapuoli ei ole hyvin hallussa, joten siinä tarvitsenkin nyt hieman apuja. Voisitteko suositella jotain helpohkoa ja varmatoimista ratkaisua? 3d-stepin korttia aletaan varmasti ehdotteleen, mutta itseäni kiinnostais enempi tuo hp-step.pro sarja tai mechapro:n performance kit, sillä taitaa tuo 3d-stepin kortti antautua kun alumiinia aletaan jyrsiä. Äskisessä lauseessa olleet paketit löytyvät kaikki osotteesta www.nc-step.de. Tottakai ehdottaa voi erilaisia paketteja tai vaikka yksittäisiä komponenttejakin mistäpäin maailmaa tahansa, kunhan liikutaan tarpeeksi tehokkaissa ja varmatoimisissa ratkaisuissa (sekä budjetissa).
Rungosta vielä senverran että olen ajatellut liikealaksi n. 1400x700x300.
http://www.geckodrive.com/ noi on jenkkilän puolella suosittuja. askelmoottorin ohjaimet muistaakseni 7A kestävät..
tuli noita muutama tuolta tilailtua kaverin koneeseen..
tuli just mieleen joku foorumilainen kehitteli ohjaimen, nyt tuli oikosulku en muista missä se keskustelu on..
tero ainakin teki ihan toimivan stepperi ohjaimen, joita on käytössä sielä sun täällä. Itsellänikin oli vanhassa koneessa nuo. Sittemmin Tero ymmärtääkseni kehitteli Granited devices:in ohjaimet.
Korjatkaa jos olen väärässä :)
DC-servo on myös yksi vaihtoehto.
Itse tein koulussa DC-servo ohjauksen joka joka totteli RS232 ja askel / suunta ohjauksia.
Puuttui ennen valmistumista muutamia opinto viikkoja vapaastivalittavia, tein tämän sitten elektroniikan erikoistyönä.
Ohjain sisälsi PID-loopin ja sen virittelyn, encoder interfacen, optoerotetut tulot jne.
Tämä oli kokeellinen ja vehjes ja maxs ulos anti oli 3A 24Vdc.
Toimi kyllä ihan hyvin. Alustana toimi atmel ATMEGA8 16Mhz taajuudella.
Jos joku haluaa jatko kehittää saa koodit(jos löytyy) ja pari lautaa prossuineen kehitettäväksi nimellis hintaan.
Inspiraation ohjaimen tekoon sain täältä: http://elm-chan.org/works/smc/report_e.html
Kiitoksia vastauksista.
Kun nyt ollaan ensimmäistä kertaa tekemisissä cnc-vermeiden kanssa niin jätetään suosiolla nuo servot rauhaan.
Geckoa olen ajatellut yhtenä ratkaisuna, mutta minusta tuntuu että ne on vähän ylimitotettuja tarpeeseen. Tarkotuksena olis laittaa n. 2nm askelmoottorit. Pitääpä ottaa selvää noista Teron ohjaimista...
Terve
Ei servo-tekniikka ole vaikeata/ hankalaa.
Myös paljon luotettavampaa takaisin kytkennän johdosta.
DC-Servo tekniikka on loppuen lopuksi yhtä helppoa kuin askelmoottorien kanssa pelaaminen.
Ainoa ero on ohjaustapa(analoginen) ja se että takakaisin kytkentä tuodaan suoraan ohjaukseen.
Ohjaus puolen kustannukset kasvaa noin 50%, EMC2 ja siihen mesan korttit, ovat hyvin hintansa väärtit.
Täältä löytyy hinnat nuolle mesan korteille:
http://www.mesanet.com/
liikeen ohjaus kortin tyyppi on 5I20 FPGA based PCI Anything I/O card, siihen saa lisäkorttina esim:
7I30 Quad 100 Watt H-bridges
joka toimii 4 x 100w dc servo ohjaimena, tätä olen testannut käytänössä ja toimivaksi todennut.
Tai
7I25/7I27 150/400 Watt H-bridges for 4I27 and FPGA cards
7I40 Dual 400W driver
jne.
Kannattaa tutustua, EMC2:ssa on suora tuki tuolle 5I20 kortille.
Servo vahvistin:
http://www.pico-systems.com/
Servo moottoreita löytää esim.:
http://www.camtronics-cnc.com/
Nuo yllä olevat linkit kaivelin A Wallinin sivuilta.
Sielä on hyvin dokumentoitu tuota servo puolta:
http://www.anderswallin.net/category/cnc/
Olen vähän tuota servo-ohjaus hommaa tutkiskellut, mutta mieleeni nousee kyllä kokoajan kysymys että onko tämä tarpeellista? Jos kustannukset nousee puolella, niin kyllä siitä pitäis huomattavaa hyötyä olla. Sählääkö nuo askelmoottorit sitten niin paljon että takaisinkytkentä on tarpeellista?
Terve
Ei pakosta, kyllähän askelmoottoritkin toimivat, eihän niitä muuten käytettäisi.
Servojen etuna on nopeus , voima ja tarkkuus yhtäaikaisesti.
Askelmoottorilla maximi nopeus jolloin siinä on vielä jonkinverran vääntöä noin 1400rpm max.
DC-servolla 4500rpm ja sama vääntö. Askelmoottorilla 200 askelta / kierros niiden epätarkkuus noin 10-15%.
Servolla tarkkuus encooderista riippuen 256-4096 pulssia kierrokselle ja servo pitää paikoituksen hyvin säädettynä noin 5 pulssin sisällä.
Sitten kun nuo encoder pulssit luetaan 4x moodissa niin tarkkuus on aivan toista luokkaa.
Servojen yksi etu on se takaisin kytkentä, jolloin tiedetään akselien paikat eikä oleteta niitä.
Askelmoottoria kun kuormitetaan sen väännön rajoilla saattaa se hukata askelia, joiden hukkumista ohjaus ei havaitse ilman takaisin kytkentää. Servolla voidaan ajaa sen väännön rajoilla huoletta koska tiedetään sen todellinen sijainti ja ohjataan sitä sen perusteella.
Nopeus ja kiihtyvyys ero on oikeasti todella huomattava, askelmoottori ja servo käytön välillä.
Voin laittaa illalla video mun vahhasta X-pöydästä jota paikoitin 200W ac-servolla, se oli suoraan kytketty 10 nousulla olevaan kuularuuviin.
Toki askelmoottorikäytössä takaisinkytkennän voi hoitaa lineaariencoodereilla (tai vaikka pulssianturilla tms.). Tällöin ollaan periaatteessa samassa tilanteessa kuin servojen kanssa, eli ohjaus tietää koneen todellisen paikan. Mutta edelleen jää jälkeen servoille mm. nopeudessa. Ja servoilla homma on vähän simppelimpi toteuttaa kun ei tarvitse erikseen viritellä encoodereita rakenteeseen jne.
Lainaus käyttäjältä: mkuivamaki - 19.12.08 - klo:14:31
Toki askelmoottorikäytössä takaisinkytkennän voi hoitaa lineaariencoodereilla (tai vaikka pulssianturilla tms.). Tällöin ollaan periaatteessa samassa tilanteessa kuin servojen kanssa, eli ohjaus tietää koneen todellisen paikan. Mutta edelleen jää jälkeen servoille mm. nopeudessa. Ja servoilla homma on vähän simppelimpi toteuttaa kun ei tarvitse erikseen viritellä encoodereita rakenteeseen jne.
Paitsi, jos on sellaiset stepperit, joihin on kiinnitetty encooderit kiinni :). Mulla on 3 stepperiä, joissa on 3600:set encooderit persiissä kiinni. Ne sitten plutolla EMC:n kiinni niin lopputulos on jo paljon parempi, kuin normi stepperillä. Sitä ovatko nuo myytävänä, vai käytänkö noita itse joskus johonkin en tiedä. Tai niin kaikkihan on jos vaan rahaa on tarpeeksi.
Eikä ne servotkaan mahdottomia maksa.
Kuulostaa tuo servo-ohjaus niin pätevältä että taidankin laittaa semmosen. Anders wallinin sivuilla on senverran hyviä ohjeistuksia että kannattaa laittaa ehdottomasti samanlaiset komponentit. Noista moottoreista vielä senverran, että kuinka tehokkaat ne 100w dc moottorit sittein oikein ovat? Jos pitäis askelmoottoreihin verrata?
Suosittelen servoja akseleille, jos budjetti antaa myöten. Ovat äänettömiä ja niiden kanssa ei tule resonanssiongelmia, kuten usein askelmoottoreilla tulee. Tietenkin servoparametritkin pitää virittää oikein, mutta useissa servo-ohjaimissa on automattinen parametriasetusmahdollisuus, jolloin se hakee parametrit kohdalleen ajamalla akseleita eri nopeuksilla ja kiihtyvyyksillä ja jopa virittävät itsensä.
Omassa kaiverruskoneessani: http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=61.0 (http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=61.0) on tällä foorumilla ehkä hieman tuntemattomat saksalaiset 100W Faulhaber -servomoottorit ja tulitikkurasian kokoiset tehoasteet. Ruuveina on 5mm nousulla olevat kuularuuvit ja mittakellolla mitattu toistotarkkuus on +/- 0,05 mm, vaikka yrittää käsin puskea liikettä vastaan niin paljon kuin jaksaa. Nuo tehoasteet (kuten yleensä muutkin servovahvistimet) ottavat vastaan askel- / suuntatietoa, eli ne voi panna suoraan askelmoottorin driverin tilalle.
Tuolle 100W moottorille rinnakkainen malli on teholtaan noin 200W. Minulla on kokemusta noista moottoreista myös oman työni puolesta ja voin varauksetta suositella. Nuo moottorit ovat todellisia laatuvehkeitä kyllä, mutta niiden oma suojaus ei ole riittävä sellaisiin paikkoihin, joissa leikkuuneste lentää. Moottorit ovat harjattomia DC-servomoottoreita ja niiden paikoitustakaisinkytkentä vastaa tarkkuutta 3000 pulssia/kierros, kun käytetään niille soveltuvaa omaa tehoastetta (katso alla). Moottoreiden kierrosluvut ovat aika kovia - n. 7000 - 20000 r/min, eli vaatii välityksen, mutta jos käyttää riittävän pieninousuista ruuvia, niin välityksesi voi riittää esim. 4:1 ... 6:1 hammashihnavälitys. Välyksettöimä vaihteita noille moottoreille ei ainakaan moottorin valmistajalla ole saatavana.
Hintaluokka noille on suuruusluokkaa 550€ ... 650€ / setti (eli moottori + driveri), eli ei aivan halpoja, mutta huomattavasti halvempia kuin esimerkiksi Omronin/Yaskawan vastaavan kokoiset servokäytöt.
Tietoa löytyy täältä:
- 100W moottori 3564K024B-K1155: http://www.faulhaber-group.com/uploadpk/EN_3564B_MIN.pdf (http://www.faulhaber-group.com/uploadpk/EN_3564B_MIN.pdf)
- 200W moottori 4490H036B-K1155: http://www.faulhaber-group.com/uploadpk/EN_4490B_4490BS_MIN.pdf (http://www.faulhaber-group.com/uploadpk/EN_4490B_4490BS_MIN.pdf)
- Yllä oleviin sopiva tehoaste: MCBL 3006S: http://www.faulhaber-group.com/uploadpk/EN_MCBL3003-06S_DFF.pdf (http://www.faulhaber-group.com/uploadpk/EN_MCBL3003-06S_DFF.pdf)
Tehoaste on asetettavissa erilaisiin käyttömoodeihin ja lisäksi se on ohjelmoitavissa sarjaportin kautta. Siinä on myös muutama I/O -linja, joiden avulla tehoaste voi automaattisesti ajaa paikoitussekvenssin referenssirajalle pienen ohjelman avulla virran kytkemisen jälkeen.
Noiden suomalainen edustaja on Stig Wahlström Oy: http://www.swoy.fi (http://www.swoy.fi) ja siellä tosi hyvä asiantuntija on Tapio Verho. Kannattaa antaa sovelluksesta mahdollisimman hyvät tiedot - erityisesti max nopeuksista ja tarvittavista kiihtyvyyksistä, yms, niin saatte suosituksen paketista. Kun olette Tapioon yhteyksissä, niin kertokaa terveisiä cnc-tekniikka.com / Seppo ja laittakaa tämän jutun linkki Tapiolle, niin siitä voi olla teille taloudellista hyötyä ;)
Kotimainen vaihtoehto näyttäisi olevan hinnaltaan n. puolet tuosta. Mitenkä sitten ominaisuuksiltaan vastaavat en tiedä.
http://www.granitedevices.fi/
Lainaus käyttäjältä: JaniF - 20.12.08 - klo:19:57
Kotimainen vaihtoehto näyttäisi olevan hinnaltaan n. puolet tuosta. Mitenkä sitten ominaisuuksiltaan vastaavat en tiedä.
http://www.granitedevices.fi/
Omassa koneessa X&Y akseleilla vanhemmat mallit (VSD-A) noitten kanssa:
http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=438.msg1802#msg1802.
Z-akselilla n. 1KW DC-servo samalla ohjaimella.
Hyvin toimivat, voin suositella.
Lainaus käyttäjältä: JaniF - 20.12.08 - klo:19:57
Kotimainen vaihtoehto näyttäisi olevan hinnaltaan n. puolet tuosta. Mitenkä sitten ominaisuuksiltaan vastaavat en tiedä.
http://www.granitedevices.fi/
Tässä yhteydessähän Tero voisi hieman esitellä vaihtoehtoja ja niiden kustannuksia.
Nyt on kyllä astuttu semmoseen hintaluokkaan että täytyy pikkusen takapakkia ottaa. Koko jyrsimen budjetti on siis n. 2000e. Olen arvioinut että runkoon uppoaa pyöreästi 1000e, eli ohjausjärjestelmään vois maksimissaan sijoittaa 1000e.
Tuo setti jota jussik ehdotti maksaa pyöreästi 1000e, eli budjetin rajoissa (rajoja pikkusen venyttäen) voi servo-ohjauksen toteuttaa. Jos nyt vielä tulee eri ehdotuksia, niin ottakaa tuo budjetti huomioon. Mielelläni käyttäisin kuitenkin noita mesanetin kortteja, sillä tuo anders wallinin kytkentäkaavio on erittäin hyödyllinen meikäläiselle. (Jos vermeet ei pelaa niin tietää ainakin missä vika ei ole).
Kattelin vähän tarkemmin noita anders wallinin hommia ja hokasin että se on erilainen setti entä mitä jussik ehdotti, eli tuosta kytkentäkaaviosta ei niin paljoa hyötyä sittenkään ole. Tuommosta kokonaisuutta mihin tuo kaavio on, en varmaankaan hommaa sillä siinä on noita itsetehtyjä osia sun muita.
Jussik:n paketti kuulostaa hyvältä. Voisitko kertoa tuon koko kokoonpanon, eli mitä komponentteja siinä on ja mikä on missäkin kiinni. Oletetaan että käytän tuota 5i20 ja 7i30 kortin yhdistelmää ko se tuntuu olevan halpa. Mulla alkaa olla siitä jo kohtuu selvä kuva, mutta aina se on parempi olla varma.
3x VSD-E+150W harjattomat servot melkein mahtuisi budjettiin. Listahinnoista voidaan toki joustaa hivenen :)
Faulhaberin tuotteetkin on laadukkaita. Tuo linkitetty ohjain on teknisesti suunnilleen samalla tasolla kuin VSD-E.
pitää täs itsekkin mainostaa kotimaista näin lamaaikaan. kävin tutustumassa petkon retro jyrsimeen. laitteet pelasi hienosti. itse rakennan nokka-akselinhiomakonetta. ac-servoilla. siihen tulee teron ohjaimet,kun rahapulahelpottaisi. on kuitenkin hyvä tuki lähellä kun ongelmia tulee? ohjelmoinnissa linuksia+ems. hintakaan kun ei kaikkea ratkaise.kun valmis tuote laitetaan koneeseen.tai vastaavasti kerätään halpa paketti mistä ei tiedä mitään.miten ne pelaa keskenään. vielä ehtii pukinkonttiin. hyvää joulua kaikille cnc-hurahtaneille!!Terv.Timo
Alkaa nuo granitedevicesin ohjaimet+moottorit kiinnostaan... Minkäslaisen paketin niistä halvimmillaan saa? Eli jos nuo moottorit + ohjaimet sais suunnilleen sinne tonnin budjettiin niin kuinkas paljon joutuis laittaan muuhun sälään? Kuinka hankalaa / helppoa ne on sitten konffata?
Lainaus käyttäjältä: discapa - 22.12.08 - klo:21:51
Alkaa nuo granitedevicesin ohjaimet+moottorit kiinnostaan... Minkäslaisen paketin niistä halvimmillaan saa? Eli jos nuo moottorit + ohjaimet sais suunnilleen sinne tonnin budjettiin niin kuinkas paljon joutuis laittaan muuhun sälään? Kuinka hankalaa / helppoa ne on sitten konffata?
- Virtalähde + konkat, 60-200€
- jokin i/o kortti esim mesa tai pluto 50-200€
- raja kytkimet- 50-200
- kaapeloinnit
- energiansiirtoketjut
-etc tarvikkeet
ei kai noiden konffaus niin kaksisen vaikeaa ole, kannattaa lukea vaikka toi "JUSSIK:in" kirjoittama EMC PID loop:in säätäminen.
Lainaus käyttäjältä: discapa - 22.12.08 - klo:21:51
Alkaa nuo granitedevicesin ohjaimet+moottorit kiinnostaan... Minkäslaisen paketin niistä halvimmillaan saa? Eli jos nuo moottorit + ohjaimet sais suunnilleen sinne tonnin budjettiin niin kuinkas paljon joutuis laittaan muuhun sälään? Kuinka hankalaa / helppoa ne on sitten konffata?
Pistäppäs toivelistaa sähköpostilla, niin tehdään tarjous. VSD-E:n sivuilta löytyy Getting started -dokkari, josta saa osviittaa laitteiden konffauksesta.
Voit myös tutustua tuunaussoftaan ja dokkareihin, jotka löytyvät tällä hetkellä täältä:
http://dal.tontut.fi/GDtool
Laitoin postia tulemaa... Pätevän olonen firma on kyllä, kun on noin hyvät ohjeet ja softat ja kaikki. Tässä on vähän kaupantekoa menossa kulissien takanakin, katsotaan miten käy.
Himottais ostaa granitedevicesistä nuo kamat mutta niin siinä vain käy että perse ei kestä. Katotaan miten käy tuon käytetyn setin kanssa...
Pyhät on nyt juhlittu ja on aika palata projektin pariin. Ostin tuossa pyhien aikana 150w Dunkermotoren servomoottorit+encooderit sekä niihin wallac merkkiset vahvistimet. Kaupassa tuli myös Pluto-p ohjain sekä erilaisia mekaniikka-puolen osia. Kaupat tein porepe:n kanssa ja näitä komponentteja pitäis nyt lähteä yhisteleen toimivaksi kokonaisuudeksi. Nyt vain tulee eteen pc:n puute, tai paremminkin Linuxin puute. Pitäis siis alkaa hommata projektia pyörittävä pc. Olen haaveillut että läppärin laittaisin tuohon hommaan, mutta sitä ei suositella tuolla emc:n wiki sivustolla joten kai se täytyy hylätä. Jos pöytäkone täytyy laittaa niin semmonen mini-pc olis paljon kätevämpi kuin täysikokonen, saa nähä löytyskö halvalla. Täytyy tässä metsästellä jostaki halpaa konetta niin pääsee testaileen noita moottoreita, vaikka onhan tässä kyllä aika paljon opeteltavaa noissa itse komponenteissa ennen kuin niitä pääsee testaileen.... Lisäksi pitäs vielä pähkäillä millä näihin saatais virta.
Tietokone on nyt hankittu ja siihen on asennettu tuo emc2 live-cd (Ubuntu 6.06 Dapper Drake-versio). Mikähän olisi nyt paras tapa edetä, ajattelin lähteä tämän ( http://emergent.unpy.net/files/sandbox/pluto_servo.html ) ohjeen perässä kulkemaan, mutta olen ongelmissa heti lähtökuopissa. Voisiko joku neuvoa alkuun, eli miten saan Omasta emc:stäni tuollaisen CVS HEAD-version, sekä miten saan nuo linkin takana olevat tiedostot ympättyä emc:hen?
Parhaasta en tiedä, mutta helpoin lienee avata EMC2:n esimerkeistä pluto servo ja lähteä muokkaamaan sitä sitten itselle sopivammaksi :) Esimerkillä pääsee kuitenkin alkuun ja testailemaan servoja jne...
Ei tuolla emc2:n esimerkeissä ole pluto servoa...
Olisko tarkoitettu lathe-plutoa. siitä itse lähdin kokeileen. täsmälleen samassa vaiheessa itsekkin. olen ihan noviisi linuxin kanssa ei tää ihan helpolta vaikuta,mutta haasteitahan pitää olla :)
Käsittääkseni siihen on mahdollista saada aivan oikea pluto_servo kun vaan tietäis mitä näillä tiedostoilla pitää tehdä http://cvs.linuxcnc.org/cgi-bin/cvsweb.cgi/emc2/src/hal/drivers/pluto_servo_firmware/
En tiedä kuinka väärin oon ymmärtäny, mutta ymmärsin että noi tiedostot pitäis kääntää quartus2 kääntäjällä ja silloin HAL ja INI tiedostot pitäis alkaa lähes tyhjästä. itse lähdin muuttaan tota lathe- plutoa
Terve
Helpoimmalla ja samaan lopputulokseen pääsee muokkamaalla tuota lathe-pluto esimerkkiä.
lathe-pluto.hal ja lathe-pluto.ini tiedostot auki ja katsoa kuinka niissä on tehty.
Niitä muokkaamalla ja lisäämällä tarvittava määrä akseleita pääsee oikeaan lopputulokseen.
Nuo tiedostot on jo kerran käännetty EMC:n, ei kannata vaivata päätään kääntämällä niitä uudestaan.
Riippuen sovelluksesta ja tarpeesta, saattaa olla mahdollista että joskus voi joutua oman HAL komponentin kirjoittamaan. Siinä voin sitten autella.
Olipa hyvä että saatiin meikäläinenkin oikeille raiteille, kiitoksia siitä. Itsekin olen ihan ensimmäistä kertaa tekemisissä linuxin kanssa, saa nähdä miten käy...
Terve
Ei mitään hätäää kun kopioit sen projektin omaan kansioon ja
muuttelet siellä, mikään ei oikeastaan voi mennä vikaan.
Kunhan et päivitä sitä linuxia miltään osin.
linkpp iocontrol.0.user-enable-out iocontrol.0.emc-enable-in
newsig Xvel float
newsig Xacc float
linksp Xpos-cmd => ddt.0.in
linkps ddt.0.out => Xvel
linksp Xvel => ddt.1.in
linkps ddt.1.out => Xacc
newsig Yvel float
newsig Yacc float
linksp Ypos-cmd => ddt.2.in
linkps ddt.2.out => Yvel
linksp Yvel => ddt.3.in
linkps ddt.3.out => Yacc
newsig Zvel float
newsig Zacc float
linksp Zpos-cmd => ddt.4.in
linkps ddt.4.out => Zvel
linksp Zvel => ddt.5.in
linkps ddt.5.out => Zacc
Tässä kohtaa HAL:ia ilmeisesti määritellään rajakytkin inputit,mutta mikä tuossa määrittelee onko ne active low/high
Lainaus käyttäjältä: discapa - 11.01.09 - klo:20:52
Käsittääkseni siihen on mahdollista saada aivan oikea pluto_servo kun vaan tietäis mitä näillä tiedostoilla pitää tehdä http://cvs.linuxcnc.org/cgi-bin/cvsweb.cgi/emc2/src/hal/drivers/pluto_servo_firmware/
mä muokkasin aikanaan tuosta lathe plutosta 3-akselisen jyrsimen ohjauksen. muistin väärin kun sanoin että esimerkeissä olisi pluto servo, se olikin Tuo Lathe Pluto :)
Tutuistuin tänään tuohon lathe-pluto.ini tiedostoon ja yritin sitä muutella oikeanlaiseksi. Hyvään alkuun pääsin ja näyttää siltä että tuon .ini tiedoston muokkaaminen oikeanlaiseksi ei ole kovinkaan vaikeaa. Tuossa taitaa olla kuitenkin kohtia joita ei voi täyttää ennen kuin itse kone on kasassa, olenko oikeassa? PID-loopin säätäminen, kotiaseman määrittäminen, moottorien maksimi nopeudet yms. kohtiin voi laittaa oikeat arvot vasta kun itse kone on kasassa ja tarkat todelliset arvot voi testata/tarkistaa.
Nyt pitäis alkaa opiskeleen tuota .hal tiedostoa, joka näyttää nopealla silmäyksellä hieman vaikeaselkoisemmalta. Tietenkin tuohon .ini tiedostoonkin täytyy vielä tehdä varmaan paljonkin muutoksia sillä moni kohta jäi vielä arvoitukseksi.
Mikä olisi kokeneempien mielipide, pitäisikö nyt keskittyä enempi tuohon konkreettiseen koneen rakentamiseen ja jatkaa tätä bittien pyörittelyä kun se on valmis, vai pitäisikö bittipuoli hoitaa mahdollisimman pitkälle ennen kuin aletaan tosissaan rakenteleen?
Jussik, mitä tarkotit tuolla "Kunhan et päivitä sitä linuxia miltään osin." ?
Lainaus käyttäjältä: discapa - 13.01.09 - klo:17:33
Jussik, mitä tarkotit tuolla "Kunhan et päivitä sitä linuxia miltään osin." ?
Minä koitan vastata: jos ajat emc:tä ubuntu linuxissa, niin älä päivitä 8.04 versiosta 8.10 versioon.
ok,siitä taisikin olla jotain juttua tuolla emc KnowledgeBasessa. Asensin tuon Ubuntu 6.06 live cd:n joka sisälsi emc 2.2.5, jonka päivitin 2.2.8.
sen itse cnc softan eli 2.2.x voit ja kannattaa aina päivittää aina uusimpaan, mutta älä päivittele mitään muuta. Jossakin vanhassa 2.2.x versiossa oli esimerkiksi sellaien bugi ettei pluto vaihtanut ollenkaan servon suuntaa.
Tämä on aika alottelijan kysymys, mutta kun kuularuuvin kiinnitys voi olla joko fixed tai floating, niin tarkoittaako se käytännössä sitä että fixed pala tulee kuularuuvin päätyyn ja floating palikka tulee kohtaan josta kuularuuvin akseli kulkee läpi?
ps. Kyselen koska olen saanut tilat johon voin jyrsimen koota joten alan tilaileen osia. Ajatuksena on tilata kuularuuvi sekä muutama johde täältä --> http://www.slidesandballscrews.com/
Eikös fixed end ole se pääty missä on painelaakerit
ja floating end se missä ei ole paine laakereita.
Tossa sun linkissa jotkut osat oli jopa edullisen olosia.
Mutta onko asia kuitenkin niin kuten itse tuolta myyntisivuilta käsitän, eli että kun ostaa kuularuuvin sekä yhden molempia palikoita, niin toinen laitetaan päätyyn ja toinen ennen moottoria.
Mikäli asia näin on, niin onko laakerointitapa hyvä?
Moikka!
Kyllä se laakerointitapa on aika yleinen. Elikkä (Fixed end) jossa siis painelaakeri/säteittäislaakeri tulee moottoripäätyyn ja ottaa vastaan kaikki kuularuuviin kohdistuvat voimat. Floating End laakeripesä on ns. uiva pesä, jossa kuularuuvi pääsee hiukan pituussuunnassa liikkumaan tarvittaessa, esim. lämpötilavaihteluissa.
On sellaisiakin laakerointeja, josta puuttuu vallan toi "uiva" Floating End laakeri ja kuularuuvi kulkee vain kuulamutterin tukemana. Yleensä lyhyt ja paksu ruuvi.
Virtalähteen osat pitäs laittaa tilaukseen ja ajattelin laittaa rengassydänmuuntajat. Suunitelmissa on tilata ne kouluelektroniikka.fi:stä. 2kpl 300VA, 2x 24v muuntajia. Tämä ratkaisu jättää varauksen neljännelle akselille. Sitten pitäs vielä käsittääkseni laittaa tasasuuntaajat sekä kondensaattorit. Minkähänlaiset tasasuuntaajat ja kondensaattorit tähän pitäs laittaa? Moottorit ovat siis 24v 6.1A.
Millaiset ohjaimet? Moottorien jännite vaikuttaa melko korkealta, olisko pilkkuvirhe?
Valitse jännite ohjaimen mukaan. Yleensä moottorit kestää sen , mitä ohjain antaa.
Esim mulla moottorin jännite on luokkaa 2 V. Momenttikäyrät on ajettu 140 V. Itse ajan niitä (joskus tulevaisuudessa) Geckoilla 75 V jännitteellä.
Sauli
Ei ole pilkkuvirhe kyseessä, moottorin kyljessä lukee U 12v ja I 6.1A. Kyseessä on Dunkermotoren malli BG63x55s jonka speksit löytyy täältä http://www.kohmatic.co.kr/pinfo/dunkermotoren/BG_E.pdf syötä vain siihen pdf:n sivukenttään 8 niin pääset oikeelle sivulle (itse PDF:n mukaan ne on sivulla 6). Ohjaimena Pluto-p, sekä vahvistimina tuollaiset wallac merkkiset kortit joista en oikein osaa mitään speksejä antaa. Ostin nämä porepelta yhtenä pakettina ja näiden pitäs siis sopia hyvin yhteen.
eikös ne ollut 24volttisia, eikä 12 volttisia???
Ei kyseesä ole pilkkuvirhe, vaan kyseessä on 150w/24v harjaton DC-servo :)
Painovirhe taikka ajatusvirhe tuossa toisessa viestissa, eli 24v ne ovat.
Tuossa aiemmassa viestissä pohdin että jos laittais 1 tuommosen 300VA muuntajan antamaan virtaa kahdelle moottorille niin se antais molemmille sopivasti 24v 6A. Voinko laskea virtalähteen suoraan tuollalailla, vai täytyykö ottaa huomioon joitakin virtapiikkejä tms.? Vai kannattaisiko virtalähde alimitoittaa jonkinverran? Tuo alimitoittaminen taitaa olla enempi mahdollista jos laittaa yhden suuren muuntajan kaikille moottoreille jolloin saadaan enemmän liikkumavaraa sillä kaikki moottorit tuskin vetää yhtäaikaa kovin suurta virtamäärää. Yhtä suurta muuntajaa en kuitenkaan tahtoisi kolmelle moottorille laittaa, sillä tahtoisin jättää virtalähteeseen jo nyt tarpeeksi jerkkua että mahdollisen neljännen akselin tullessa ei tarvitsisi enää virtalähteeseen koskea. Jos tämä virtalähteen mitoitus pitää siis tehdä noiden servovahvistimien mukaan, niin osaisitko porepe yhtään sanoa kuinka paljon noihin uskaltaa laittaa? Tai viitata minua siihen suuntaan mistä noista korteista jotain tietoa sais?
itse laittaisin noin 200VA/motti eli yhteensä 800VA. Jännite 24volttia eikä yhtään yli, kun en tiedä ohjaimien kestosta. Ohjaimet ovat turkulaisen wallacin omaa käsialaa ja niistä ei saa tietoa mistään, ellei joku tuttu ole sitten wallacin leivissä. Ohjaimet ja moottorit on purettu wallacin roboteista, jotka määrättiin romutukseen (laboratorio prototyyppeistä) ainoa joka voi asiasta jotakin enemmän tietää on "Jirik" ko henkilöltä olen osan tavaroista hommannut.
Jos tuo 2x300VA muuntajat on passelit, niin vielä pitäs nuo tasasuuntaussillat ja kondensaattorit päättää. (Tottakai X ja Y akselit kannattaa laittaa eri muuntajille, sillä ne akselit ottavat kuitenkin eniten virtaa.)
Haittaako noissa tasasuuntaussilloissa ylikapasiteetti, eli onko jotain harmia jos laitan 35A 1000V kestävät?
Kondensaattorien valinnassa olis sitte semmonen kysymys, että riittääkö mulle kondensaattorin jännitteenkestoksi 25V? Tuosta rengassydänmuuntajasta tulee 24V jännite eli sen mukaan riittää, mutta tarvitaanko tässä jotain varmuuskerrointa? Ja sitten se että kuinka paljon kapasitanssia tässä sitten oikein tarvitaan/on hyvä olla? Tuolla kouluelektroniikan sivuilla on myynnissä 25v 22000uF kondensaattoreita, eli piisaisko yks tämmönen vai pitääkö näitä olla paljonki?
Eikös noista 24V muuntajista tule tasasuunnattuna reilusti yli 30V?
tasasuunnattuna 1,41x 24=33,8 vdc
Moikka!
Eikös toi 1000uF / A olis sopiva likiarvo näihin hommiin. Elikkä hiukan pelkistettynä 10A olis 10000uF ja jännitekesto tuplaten toi max. jännite tasasuunnattuna. Tietysti voi aina suurentaa kapasitanssia mutta hinta nousee potenssissa,,, jyrkemmin kuin rakentajan oma potenssi ;). Toi tupla jännitekesto on mielestäni minimi riippuen virtalähteen muusta rakenteesta. Esim. jos käyttää laitteen virtakytkimenä verkkokytkintä,, siis muuntajan ensiöpuolella olevaa, saattaa muuntajaan indusoitua melkoinen jännitepiikki ja päästä läpi suotokonkan rikkoen jotain muuta,, esim. Geckodrive ei tykkää moisesta.
Tuolla on yksi ihan hyvä projekti rengassydänmuuntajan käyttämisestä virtalähteenä:
http://www.nic.fi/~jukkai/power/power.htm (http://www.nic.fi/~jukkai/power/power.htm)
Löytyy myös se kuinka jännitteen rippelin suuruus lasketaan.
Kiitoksia oikein paljon kaikille vastanneille, päätinkin tilata osat koulun kautta sillä ne saa kuulemma aika halvalla.
Vielä tuosta tasasuuntaussillan/diodien mitoituksesta. Siihen ei tainnut kukaan vastata.
Sillan jännite- ja virta-arvot ovat maksimiarvoja, jotka silta kestää. Niiden suuruus ei sinänsä vaikuta kytkennän toimintaan. Jonkin verran täytyy olla ylimitoitusta todellisiin virta- ja jännitearvoihin, eikä suurikaan ylimitoitus haittaa mitään, jos sopiva silta sattuu olemaan kätevästi käsillä.
Noniin aikaa onkin vierähtänyt jo aika tovi edellisestä tilanneraportista. Tällähetkellä odotan että labrainssi saa tehtyä mulle noita mekaniikan osia, ja itse väsäilen sillä aikaa tuota sähkökaappia. Mulla oli semmonen ajatus että laittasin tuohon sähkökaapin etuseinään virtamittarin jokaista akselia kohden, eli siitä vois sitte jyrsinnän aikana katella miten viisarit heiluu ja mikä moottori ottaa minkäkinverran virtaa. Mittarit maksaa kuitenkin 10e kipale niin aattelin kysästä viisaammilta, että onko niistä mitään hyötyä? Eli onko EMC:ssä jossain sama ominaisuus kätevästi käytettävissä?
Mukana vielä kuva ihan huvikseen vaan http://profile.imageshack.us/user/discapa/images/detail/#60/stp83028.jpg
Edellisestä tilanneraportista onkin tälläkertaa jo huimasti aikaa, johtuen ulkomailla vietetystä vaihto-opiskelusta. Nyt on kuitenkin aika jälleen palailla oikeiden opintojen pariin. Nuo koulun hommat näyttää olevan samaa tasoa kuin kaikki muukin julkinen touhu, ja olen tästä johtuen päättänyt koneistuttaa ja tilata osat ihan muualta.
Tilanne on se että runko kasataan 8mm vahvasta rosterilevystä. Kuvat on piirretty ja nyt edessä sitten levyn leikattavaksi lähettäminen. Aiempaa kokemusta .dxf tiedoston toimittamisesta leikkuuseen ei ole, joten heitän tähän jotain kysymyksiä siihen liittyen.
Kun yhdistän palat yhteen kuvaan, voinko laittaa kappaleet toisiinsa kiinni? Eli niin että leikkaus vetää periaatteessa kaksi valmista pintaa yhdellä vedolla? Tässä on tietysti viimekädessä kyse katoavan materiaalin määrästä, eli kuinka paljon materiaalia katoaa laser / plasmaleikatessa (8mm RST).
Voinko kasata kappaleet vierekkäin niin, että syntyy suorakulma? Eli kun levyä aletaan leikkaamaan, vetääkö kone suorat kulmat niin että se ajaa periaatteessa kumlakohdasta ohi, ja sitten kiertää mutkan ja palaa kohtaan toiselta suunnalta synnyttäen suoran kulman?
Onko laserleikkaus oleellisesti kalliimpaa kuin plasmaleikkaus? Eli kannattaisiko tehdä niin että vie ensin levyn laserleikattavaksi, jossa siellä leikattaisiin levyyn tarkasti tietyt reikäkohdat, ja tämän jälkeen levyn kiikuttaisi plasmaleikattavaksi jolloin itse kappaleiden ääriviivoja myöten ajellaan homma valmiiksi, ne kun eivät suuriltaosin ole niin suurta tarkkuutta vaativaa?
En laittaisi kappaleita DXF kuvassa toisiinssa kiinni.
Plasma vesi tai laaser leikaus hinnoissa ei varmaankaan suurta
eroa,plasma on jäljeltään kyllä huonoin.
Laserilla kun leikkaa reikiä kierretystä varten niin joutuu
usein poraamaan reiän "auki" tai muuten tappi ei tahdo
kestää ,kun reikä vähän kartio ja "karkaistunut".
Leikatuista reunoista ei tule aivan suoria (vaikka uudet
koneet osaavat kääntää leikuupäätä) mitä paksumpi
pelti ja nopeampi syöttö sitä kartiompi.
Työpaikallani olemme joskus kun leikatuissa paloissa
tarkkoja "kantikkaita reikiä" niin lisänneet kulmiin pienen
r:än kun välillä leikaajat ajavat niin nopeaa että
leikkuri oikeaisee mutkissa : ) G64 ei kohillaan.
Käytämme töissä vain haponketäväterästä (316)
mutta luulen että RST (304) arvoiltaan samanlaista.
Eli kärsii olla suoria kulmia ja Hinnoissa jos ei suurta eroa ole niin turha kai sitä on värkätä.
Tuosta kuvien laittamisesta toisiinsa kiinni olis kyllä mielenkiintosta kuulla muitakin mielipiteitä,
sillä siinä pääsee pudottaan leikkuumatkaa / aikaa huomattavasti. Kuitenkin jos puhutaan vain
kappaleen ääriviivasta joka saa heittää vaikka millin, ja sitä enempää se laaseri siitä tuskin syö
pois.
Osat saatiin leikattua ja erikseenhän niiden piti olla, sillä ne täytyi vielä jollain leikkurin omalla ohjelmalla asetella levylle...
Tässä vaiheessa projektia kun mekaniikan osia on alkanut kertyä nurkkiin ja suunitelmat ovat muuttuneet jo vaikka kuinka monesti, huomaan että koko homma on mennyt aivan vituiksi. Laite on paisunut melkoisiin mittoihin, ja akseleiden massat ovat karanneet lapasesta aikoja sitten. Tästä tullaankin sellaiseen ongelmaan että alunperin ostetuilla 150w servoilla + ohjaimilla voi pyyhkiä perseen ja alkaa katselemaan koko ohjausjärjestelmää uusiksi.
Tässä ovat sitten viimeisimmät piirustukset laitteesta---> http://img831.imageshack.us/i/jyrsin.png/
Vaihtoehtonahan on taas valita servot taikka stepperit. Mikäli servoihin päädyn niin laitan ehdottomasti Granite Devicesin ohjaimet. Kuitenkin jos servot laittaa niin pitää myös muokata olemassa olevia rakenteita ja rakentaa hammashihnavälitys. Pyrin tekemään projektin loppuun mahdollisimman vähin koneistuksin tai osien teettämisin, sillä se tuntuu olevan niin #@&=%%£$##en hidasta ja hankalaa.
Mitä kokeneemmat sanoo, olisiko mahdollista ajaa steppereillä suoraan ruuvin päädystä. Kuularuuvin nousu on 5mm ja x-akselin paino n.70kg. Mekanexin laskuri sanoo että moiseen tarvitaan 2.79nm vääntömomentti. Tuleeko tässä ongelmaksi se että akselit ovat niin eri painoisia, x=n. 70kg y=n.30kg Z=15kg. Voiko eri akseleille laittaa laittaa eri moottorit?
Olen kerännyt seuraavanlaisen paketin edellistä ajatellen:
Moottorit: http://www.arceurotrade.co.uk/Catalogue/Stepper-Motors/Stepper-Motors <--- Tuolta tehokkain malli eli (650Ncm)
ohjain: http://www.hobbycnc.hu/English.htm <--- tuolta H1 ohjain, Ohjaa kolmea akselia.
Tämä kokoonpano kiinnostaa sillä se on tautisen halpa (moottori 68e/kpl, ohjain 99e). Lisäksi Bulgarian pojilla on hyvät ohjeet kortin konffaamiseen mach3:seen. Lisäksi nykyinen virtalähteeni äkkiseltään ajateltuna passaa systeemiin pienin muokkauksin.
edit: näköjään tuo mekanexin laskurin käyttökin meni poskelleen, unohtakaa koko viesti.
Ainakin tuossa hobbycnc:n ohjaimessa on rajoittavana tekijänä 50V max jännite. Noi 650Ncm moottorit kaipais paljon suurempaa jännitettä (~87V) optimaaliseen toimintaan. Voi olla että pienemmillä moottoreilla (pienempi kelojen induktanssi) saavuttaa parempia tuloksia tuon ohjaimen kanssa samalla kokoonpanolla. Lisäksi siinä näyttää olevan vaan unipolar ja half step moottorien ohjaus.
Aivan, elikkä jos unohdetaan tuo ohjain. Tärkeimpänä tässä kuitenkin mielenpäällä että saanko ajettua tuota akselia stepperillä luotettavasti ilman että mennään naurettavuuksiin.
Itse modasin yhden bridgeport kloonin ( MFM-230 ) Cnc koneeksi asiakkaalle.
Koneessa painoa noin 1100kg ja alkuperäiset lohenpyrstö johteet käytettiin sellaisenaan, eli kuormittavuus on huomattavasti suuremoi, kuin lineaarijohteilla.
Käytin X ja Y suunnissa Teco:n 400w servoja hihnavedolla 1:2 ja pöydän nostossa noin 500kg 400w servoa, jossa 1:10 planeetta + 1:2 hihnavälitys. kaikki ruuvit olivat 25mm:siä 5mm nousulla. Kone toimii ja kukkuu edelleen ja on säännöllisessä käytössä.
Tecoissa on se kiva puoli, että ne ovat edullisia ( Kysy Jonnelta ) Niille kelpaa suoraan lamppusähkö sisään ja ne syövät melkein mitä tahansa ohjaus singnaalia. Lisäksi Pidin säätö kestää noin 2 minuuttia, kun ohjain tekee sen itse, kunhan kiihdyttelee ja jarruttelee riittävän nopeasti kuorman kanssa.
Tuossa vain huonona puolena se että mekaniikkaa pitää alkaa muuttamaan mikäli meinaan hihnavälitykseen lähteä. Mikäli suinkin mahdollista niin pyrin laittamaan motit suoraan ruuviin kiinni (pois lukien y-akseli joka on alunperinkin hihnalla).
Laitetaanpa uutta yritystä tuoksi askelmoottoripaketiksi. Eli jos ohjaimina Geckodriven G203V, ja moottoreina X ja Y akseleilla seuraavanlaiset motit
---> http://www.slidesandballscrews.com/sy85sth1186004b-nema-stepper-motor-p-260.html?cPath=45_82 Z-akselille sitten voi kai laittaa jonkun pienemmän moottorin jonka toimivuusalueelle sattuu sama jännite kuin edellisissä?
Tuota settiä vois ajella sitte 75V jännitteellä jos ostais vielä kolmannen samanlaisen muuntajan ja ne olis kaikki sarjassa. (Hankittuna on jo 2 330VA rengassydän muuntajaa jotka antaa tasasuunnattuna 25V). Edelleenkin ollaan siinä tilassa että en oikein uskalla laittaa osia tilaukseen ennen kuin joku joka on sinut askelmottorien mitoituksen kanssa antaa luvan :)
Lainaus käyttäjältä: discapa - 13.10.10 - klo:16:27
Tuossa vain huonona puolena se että mekaniikkaa pitää alkaa muuttamaan mikäli meinaan hihnavälitykseen lähteä. Mikäli suinkin mahdollista niin pyrin laittamaan motit suoraan ruuviin kiinni (pois lukien y-akseli joka on alunperinkin hihnalla).
1500 rpm servo vääntää suoraan ilman välitystä tota sun konetta.
Jolloin nopeutta saadaan X-Y suuntaan 7500mm/ min
Toden näköisesti tuo Z:kin menisi suoraan ilman välitystä ja jos ei mene, niin planeetta väliin ja menox.....
Sen jälkeen kuin ensimmäisen servokoneen tein, en enää koskaan käytä steppereitä, paitsi ehkä jossain tikkuaskin kokoisessa kaiverrus koneessa.
Kyseessä on tietysti sun rahat, eli itse päätät mitä teet. Kerroin mielipiteeni vain siksi, ettei muiden tarvitsisi tehdä samoja virheitä, kuin minä ja moni muukin on tehnyt ostaessaan läjäpäin steppereitä, virtalähteitä etc...
Niillä rahoilla kun olisi saanut jo akseliin tai pariinkin servot...
Tuossa linkki miten 400w tecot lykkää 1100kg:n konetta. Kyseessä on ensimmäiset testiajot, joten nopeudet ovat alhaisia.
http://www.youtube.com/user/porepe1976#p/a/u/2/sxMk98Yzxjo
Lainaus käyttäjältä: porepe - 14.10.10 - klo:08:45
Sen jälkeen kuin ensimmäisen servokoneen tein, en enää koskaan käytä steppereitä, paitsi ehkä jossain tikkuaskin kokoisessa kaiverrus koneessa.
kannatetaan!
en tiedä pitäisikö nauraa vai itkeä kun netti on täynnä diy-projekteja joissa laitetaan tuhansia euroja mekaniikkaan, tuhansia tai satasia karaan, työkaluihin, teriin, jne. ja sitten tähän "ferrari" mekaniikkapuoleen pultataan "lada" stepperit ja körötellään hitaasti ja varovasti.
Käyttäisivät nyt ihmeessä vielä 1-2keur kunnon servo-ohjaukseen takaisinkytkennällä. Jos on elektroniikka/tietokone taitoja, tai halua oppia, tämä ei ole kallista hommaa esim EMC2:n kanssa.
AW
No ei taida steppereitä puolustaa muukuin halpa hinta. Eli ferrariin ei kannata ladan moottoria laittaa. Tosin halvassa diy vehkeessa toimii varmasti. Pääseepä ainakin kokeileen. Yhden servo ohjaimen ja moottorin hinnalla kun laittaa jo kolmelle - neljälle akselille stepperit ja ohjaimet. + virtälähteen ja pääsee jo tekeen jotain.
Mutta mutta itsekkin olen jo miettinyt servotekniikkaa sen verran että mitä tarvitaan jotta päästään helposti / halvalla kiinni tähänkin lajiin.
Joku voisi jonkin perehdytys aiheen tehdä. Kynnys steppereistä servoon on itselleni ainkin osaamattomuuden takia vielä liian suuri..
Lainaus käyttäjältä: Maukka - 14.10.10 - klo:14:14
Joku voisi jonkin perehdytys aiheen tehdä. Kynnys steppereistä servoon on itselleni ainkin osaamattomuuden takia vielä liian suuri..
Nykyaikaisilla pienillä ac servoilla ei paljoa oppimista tarvita. Ne ovat itseasiassa helpompia ja yksinkertaisempia käyttää kuin monet stepperi vehkeet.
Esim Jonnelta 400w servo ohjaimineen, encoodereineen ja kaapeleinee alle 500€. Tarkemmat tarjoukset kannattaa pyytää Jonnelta itseltään.
230v lamppusähköä sisään ilman mitään virtalähteitä. Valmiiksi mukana toimitetut ja juotetut kaapelit servojen ja ohjainten väliin kiinni. Valmiiksi juotettu ohjaus kaapeli kiinni Servo-ohjaimen ja pc:n BOB kortin väliin, ellei halua Hust:ia tai Lnc:tä käyttää...
Ohjaus singnaaliksi tekolle kelpaa askelpulssi/suunta, Guadratude A/B, tai +/-10v analoginen.
Lähestytäänpä askel pulssi / suunta moodista asiaa, joka on jo stepperi kavereille ennestään tuttu. Ohjain tai Pc ohjelmisto sylkemään Step/Dir pulssia ja servo-ohjaimelta virhetieto takaisin koneelle.
Servo-ohjain hoitaa itsenäisesti synkassa pysymisen ja jos se sekoaa, niin pysäyttää ohjelman. Systeemi ei tarvitse yksinkertaisimmillaan periaatteessa tietokoneelta, kuin 3 johtoa ulos ja yhden sisään per akseli. Eli
1.Step, 2.Dir, 3axis enable, sisään servo error.
Rajakytkimet kytketään suoraan servo-ohjaimiin ja ne aiheuttavat hälytyksen/ ohjelman pysäytyksen.
Hifimmässä systeemissä voidaan paikkatieto tuoda takaisin ohjelmistolle....
Kaikki vanhan aikainen PID looppien säätö on historiaa nykyisillä ohjaimilla, koska ne säätävät itse itsensä.
Väitän että nykytekniikkaa käyttäen tekee nopeammin servo, kuin stepperi koneen.
Terve
Kannan kanssa korteni kekoon servojen puolesta.
Suurin osa kaupattavista stepperi ohjaimista on oikeasti ihan hirvittäviä räpellyksiä.
Kunnollinen stepperi ohjain jo maksaa 2/3 osan, halvimmasta servo paketista.
Miksi vaivautua?
Jonnen servot syö step/dir moodissa tavaraa sisälle, eli ei sen vaikeampi ohjata kuin stepperikään.
EMC2 alustaksi, ei tarvi conffata mitään, livecd sisälle ja valmiilla esimerkillä aloittaa.
Toimii kuin junan vessa (tässä ei viitata mitenkään pendoliinon toimintaan ;) ).
Siitä on tietotaidon karttuessa sitten helppo lähteä päivittelemään järjestelmää eteenpäin.
Seuraavana vaiheena takaisinkytkentä ja PID säätö, MPG, isomma io-kortilla täysin oma käyttöliittymä.
Aikalailla mitä nyt mieleen vaan tulee.
Portt!!! aali koneen servojen synkronointi (2 servoa/ akseli, puomin molemmin puolin) ja akselin ohjelmallinen suoristus kotiaseman haun yhteydessä.
Kokeelkaapa toi toteuttaa mach3:lla!
Itsellä tarkoitus jossain vaiheessa kokeilla akseleiden paikkatietojen päivittämistä suoraan esim. CAN väylän yli.
Pääsisi samalla kokeilemaan ohjainten aktiivisia värinänvaimennuksia, kuormantunnistusta ja huomattavasti nopiempaa/tarkempaa
paikoitusta.
Plussana tossa uusimmassa EMC2 livecd:ssä nyt ainakin kosketusnäytölle suora tuki.
Nyt kun kuulostaa siltä että servoilla voidaan suoraan lähteä konetta pyörittään, alkaa kiinnostamaan nuo Teco ohjaimet ja servot. Pitääpä pyytää Jonnelta tarjousta samantien.
Onko tosiaan niin että vaikka tuo X-akseli painaa 70kg ja Z-akseli 15kg, niin Z-akselin moottorille tulee enempi hommia? Kyllähän se ylöspäin joutuu nostaan, mutta silti se vain tuntuu hullulta...
Linuxia olen kironnut jo senverta paljon että mielelläni en siihen enää palaa. Tietokoneessa on kyllä dual boot ja Ubuntun siitä voi tahtoessaan päälle laittaa, mutta jätetään se sitten hamaan tulevaisuutteen ja lähdetään MACH:illa liikkeelle.
Noniin tänään sain kasattua jyrsimen jo siihen pisteeseen että siitä viitsii ottaa kuvan ( http://img715.imageshack.us/i/stp85001.jpg/ ) . Toisessa kuvassa näkyy myös miten Z-akselin rakenne tulee päällepäin, sekä muita jo valmiiksi hankittuja komponentteja ( http://img163.imageshack.us/i/stp85006.jpg/ ). Koko härvelin voisi kasata jo motteja vaille valmiiksi, mutta nuo ammattikoulun pojat on vaan niin penteleen hitaita osai työstään. Tänään kävin jo Tapio pullon lupaamassa mikäli se vähän työtä jouduttais. Työstettävänä vielä siis kaikkien kuularuuvien mutterin kiinnityspalat sekä karamoottorin pidikkeet.
Nuo Tecojen hinnat joista Porepe mainitsi oli alvittomia hintoja, joten se hinta pompsahtaakin sittenkin aika korkeaksi. Pitää nyt lähteä vikonlopuksi mökille jaakailemaan ja mietiskelemään että minkälaisen ohjauksen tuohon iskee kiinni.
Lainaus käyttäjältä: discapa - 15.10.10 - klo:14:23
Nuo Tecojen hinnat joista Porepe mainitsi oli alvittomia hintoja, joten se hinta pompsahtaakin sittenkin aika korkeaksi. Pitää nyt lähteä vikonlopuksi mökille jaakailemaan ja mietiskelemään että minkälaisen ohjauksen tuohon iskee kiinni.
Meinasin kirjoittaa esseen kokemuksistani askelmoottori vs. servomoottori, mutta siitä olisi tullut turhan pitkä;)
Lyhyesti:
Jos haluat päästä hiukan halvemmalla, ja siedät puuttuvia askelia ja / tai motin jurinaa valitse stepperi.
Jos haluat maksaa hiukan enemmän, ja haluat pehmeästi liikkuvat akselit, valitse servo-ohjain ja moottori.
Itse en kyllä koske steppereihin enää pitkällä tikullakaan.
Näitä vastauksia kun on lukenut niin ei uskalla laittaa askelmoottoreita vaikka ilman sais :) Olen tässä tutkaillut hieman noita moottoreiden käppyröitä ja tuumiskellut noita akseleiden vaatimia voimia. Kyllähän se niin on kuten Porepe sanoikin että tuo Z-akseli se kaikista raskain liikuttaa on. Kyllä nuo 400w servot jaksaa X ja Y akseleita helposti liikuttaa ilman välityksiä. En ole kyseisten asioiden kanssa aiemmin värkännyt, mutta kaipa ne jaksaa tuota Z-akseliakin nostaa, kun laskuri ilmoittaa että sen nostamiseen tarvitaan 1.55Nm (paino arvioitu yläkanttiin) ja moottorin käppyrä kertoo jatkuvaksi vääntötehoksi 1.27Nm, ja hetkelliseksi 3.8Nm. Kyseiset arvot on voimassa 0-3000rpm alueella.
Moikka!
Voi noita Z-akselin massoja tasoittaa vastapainoilla isojen koneiden tapaan. Tietysti liikuteltava massa kasvaa ja vaikuttaa kiihtyvyyksiin, jotka pitää olla kohtuullisia.
Noita Tecoja tuntuu porukka täällä paljon kehuvan, mutta itseä kyllä kiinnostaa nuo Granite devicesin ohjaimet kun niissä on ohjeet niin viimisenpäälle tuon MACH3:sen konffaamiseen, lisäksi ne on vielä halvemmatkin. Jos jätetään tässä vertailussa kuitenkin tuo hinta pois ja keskitytään siihen kumman systeemin saaminen toimimaan MACH3:sen kanssa on helpompaa? Teknisesti nuo Tecot saa varmasti yksinkertaisemmalla kytkennällä toimimaan, mutta kun molempien ohjaimien manuaaleja selaa, tuntuu että GD manuaali on tehty harrastajalle jolla on meikäläistä vastaava tietopohja asioista.
Sellainen miete vielä, että kun noissa moottoreissa puhutaan piikkitehosta ja jatkuvasta tehosta, niin mikä on tuon pikkitehon ajallinen kesto? kun Z-akselin käyttöä ajattelee niin sehän on raskas vain akselia nostettaessa, ja kun akseli on kuitenkin alta 30cm lyhyt niin voisi kuvitella että sen nostaminen ylös menee piikin piikkiin.
Sitten tähän voisi vielä villinä korttina heittää loppuun että Tecoja voisi ajaa VSDEPI:llä.
Tuota piikki tehoa käytetään massojen kiihdyttämiseen. Pystyliikkeen tapauksessa tuo kiihdyttämisen vaatima voima on aikapieni, kun maan vetovoimakiihtyyvyys on jo n.10m/s^2. Toki tietysti, jos käytössä on vastapaino, niin sitten kiihdytysten voiman tarve kasvaa, kun vastapainokin on kiihdytettävä. Beckhoffilla oli annettu ohjeeksi tuolle piikille 6s/minuutin aikana tai jotain, eli voisi jossain lyhyissäliikkeissä riittääkkiin, mutta sen jälkeen tarvittaisiin pieni huiliaika, jotta moottori/käyttö kerkeää jäähtyä.
Teco ei tarvitse erillistä virtalähdettä, kuneb matalajännitteinet GD.
GD:n pid loopin säädöstä en tiedä, mutta Teco tekee sen todistetusti itse, kunhan sen laittaa oppimis tilaan parametrilla. Parametrit voi näpytellä tecossa suoraan ohjaimesta, tai sitten pc:n kanssa. Tecossa tulee kaikki tarvittavat kaapelit valmiiksi kytkettyinä mukana ja toivomuksia saa esittää siitä mitkä pinnit/ singnaalit tulisi ottaa käyttöön. Tekevät sitten kaapelit sen mukaan.
Tecon kanssa et tarvitse mitään muuta kuin Bop:in koneen ja ohjainten väliin ja pc:n parametrointi menee samoin kuin stepperillä. Lisäksi jonne avustaa taatusti niin kytkennoissä, kuin parametrien asettelussakin ohjaimiin.
Lisäksi iso plussa Tecon servoissa on niiden pieni koko. 400w servo on miltei stepperin kokoinen. ( noin puolet pienempi, kuin Dunkermotoren )
Ainoa miinus tecon servo systeemissä on ohjainten iso koko ( vaatii tilaa sähkökeskuksesta. )
Jos olis ylimääräistä tarpeeksi käyttäisin tecoja jopa manuaali koneen syöttö moottoreina, niiden joustavuuden ja mahdollisuuksien takia.
Tuon erillisen virtalähteen tarve ei juurikaan haittaa sillä yhden virtalähteeen jo tein, ja se sopii pienellä muokkaamisella noihin ohjaimiin ja moottoreihin hyvin.
PID loopin säätämistä en pelkää, enkä juuri muutakaan käyttöönotoa VSD-E ohjaimien + VSDEPI BOBin kanssa, sillä noita Granite Devicesin rautalanka ohjeita seuraamalla tuskin tulee ongelmia.
Tecoihin jonkun BOB:in kuitenkin tarvin, ja sen konffaaminen MACH:in kanssa olisi uuden opettelua. Yhtään konetta kun en ole tehnyt edes steppereillä. Hyvät ohjeet ovat paljon tärkeämmät kuin yksinkertainen toiminta, sillä se tekeminenhän ei aikaa vie juuri mitään verrattuna uuden opettelemiseen, vaikka se uusi olisi jälkeenpäin mietittynä paljon yksinkertaisempi.
Noissa VSD-E ohjaimissa on saatavilla myös asennuspaketti joka sisältää kaikki tarvittavat kaapelit ja liittimet, ne täytyy kyllä itse juottaa ja kasata, mutta mikäli sen osaa ei sillä juuri merkitystä ole.
Granite devicesistä tuli sitten ohjainpaketti tilattua ja tänään se saapui. Manuaalia ja johdotuksia tutkiessa on sitten loppupäivä mennyt. Nuo dunkermotorenin servomoottorit lojuu nurkassa ja niillä aattelin lähteä kokeileen. Foorumilta sainkin jo kaivettua niistä hieman tietoa kun Tero neuvoi että ne johdotetaan kuten 2-vaiheinen askelmoottori, ja konffataan kuten AC servo. Kun olen moottoreitten ja ohjaimen pinnityksiä tutkinut niin muutama asia jäi askarruttamaan.
-Moottorissa on Hall Sensor 1, Hall sensor 2 sekä 0v (for sensor). Ohjaimessa on Hall W, Hall V sekä Hall U. Osaisiko joku kertoa miten nämä kytketään toisiinsa?
-Moottorissa on omassa liittimessään: +5v, Chan A, Chan B sekä 0v. Ohjaimessa on Chan A+, Chan A-. Chan B+, Chan B-. Tässä sama homma.
Samanlaisista moteista on näköjään puhuttu aika paljon aiemminkin, joten jos joku joka on paremmin tutustunu osaisi neuvoa näiden johdotuksien kanssa niin säästyisi paljon hermoja ja vaivaa.
-------------------------
edit:
Tuo jälkimmäinen ongelma taisi selvitä, eli noita kanavien negatiivisia puolia ei tartte kytkeä.
Tuo Hall sensorin kytkentä kuitenki vielä mietityttää. Moottorissa on 2 anturia, ja toista niistä vissiin vain käytetään tässä sovelluksessa. Jäljelle jää siis molempiin päihin kolme pinniä. Moottorilla on "Hal", "0v (for sensor)" ja "+15V (+12V)" ja ohjaimessa on Hal input W, V ja U. Lyödäänkö nuo nyt sitten tuossa pinnijärjestyksessä yhteen, tuo U:n sattuminen +12V kohdalle tukisi tätä teoriaa. Voi tietenkin olla että nämä kytkennät tulee aivan erilailla ja näitä ei edes keskenään kytketä.
Moroja kaikille. Nuo edelliset ongelmat on vielä ratkeamatta, olen kuitenkin etenemässä jonkinnäköiseen testivaiheeseen ja uusi ongelma on huomattu. Olen rakentanut virtalähteen vsd-e ohjaimen manuaalin ohjaamalla tavalla eli,
kojeliitin--->kytkin--->sulake--->rengassydänmuuntaja--->tasasuuntaussilta--->Kondensaattoripankki--->sulake--->ohjain.
poikkeuksena se että yhden muuntajan sijasta minulla on kaksi muuntajaa rinnan. (molemmissa kaksi ulostuloa jotka sarjassa.) Huomasin että mikäli virtalähteen sammuttaa kytkimestä ja laittaa melkein heti taas päälle, ensiöpuolen sulake/sulakkeet palaa. Käytössä 2A sulakkeet, muuntajat on 330VA, eikö niiden pitäis imeä maksimissaan 330VA/230V=1,4A.
Mistähän moinen johtuu, ja voisikohan sen jollain komponentilla kitkeä pois? Kyseinen ominaisuus ei ole mieluinen.
Lainaus käyttäjältä: discapa - 26.10.10 - klo:23:16
Tuo Hall sensorin kytkentä kuitenki vielä mietityttää. Moottorissa on 2 anturia, ja toista niistä vissiin vain käytetään tässä sovelluksessa. Jäljelle jää siis molempiin päihin kolme pinniä. Moottorilla on "Hal", "0v (for sensor)" ja "+15V (+12V)" ja ohjaimessa on Hal input W, V ja U. Lyödäänkö nuo nyt sitten tuossa pinnijärjestyksessä yhteen, tuo U:n sattuminen +12V kohdalle tukisi tätä teoriaa. Voi tietenkin olla että nämä kytkennät tulee aivan erilailla ja näitä ei edes keskenään kytketä.
Terve,
Katselin pikaisesti VSD-E:n manuaalia ja mikäli oikein ymmärsin, sivulla 11 oli maininta ettei motin Hall-anturin piuhoja tarvitse välttämättä kytkeä mikäli ohjainten parametrit asetetaan GDtoolilla.
Mutta eikö siinä käy niin että jos niitä ei kytketä ollenkaan, niin se ohjain tiiä että missä se moottori menee
Lainaus käyttäjältä: discapa - 29.10.10 - klo:19:49
Mutta eikö siinä käy niin että jos niitä ei kytketä ollenkaan, niin se ohjain tiiä että missä se moottori menee
Tietää enkooderista.
En edes tiedä mihin Hal-antureita tarvitaan GD-ohjainten kanssa, joku viisaampi voi varmaan valaista asiaa.
Jos lontoo taipuu, tuolla Granite Devices:in tukifoorumi:
http://cnczone.com/forums/granite_devices/
ok, kiitoksia infosta. Englanti kyllä käyttää joten kiitoksia tuosta linkistä, en ollutkaan tietonen että tuolla on aivan oma alue noille GD:n ohjaimille, tulee varmaankin hyötykäyttöön.
Lainaus käyttäjältä: discapa - 29.10.10 - klo:14:45
Huomasin että mikäli virtalähteen sammuttaa kytkimestä ja laittaa melkein heti taas päälle, ensiöpuolen sulake/sulakkeet palaa.
Jäsen Kremmen on ansiokkaasti kirjoittanut tälle foorumille todella asiallisen tutoriaalin virtalähteistä, kannattanee tutustua siihen.
Muuntaja & konkkayhdistelmä kaitenkin haukkaa kytkentävaiheessa huomattavan paljon nimellisarvoaan suuremman virran?
Itse vain laittaisin ainakin tuplaten suuremmat sulakkeet...
Huomasin kyllä tuon Kremmenin ohjeistuksen, mutta tuossa ohjaimen manuaalissa on ohjeet "riittävän" hyvän virtalähteen tekemiseksi, niin en nähnyt tarpeelliseksi alkaa säätämään hienompaa laitosta kasaan. Puskee nuo aikataulutkin pikkuhiljaa päälle. Kävi itselläkin mielessä tuo suurempien sulakkeiden laittaminen, mutta en uskaltanut siihen aivan kysymättä lähteä.
Lainaus käyttäjältä: discapa - 30.10.10 - klo:12:29
Huomasin kyllä tuon Kremmenin ohjeistuksen, mutta tuossa ohjaimen manuaalissa on ohjeet "riittävän" hyvän virtalähteen tekemiseksi, niin en nähnyt tarpeelliseksi alkaa säätämään hienompaa laitosta kasaan. Puskee nuo aikataulutkin pikkuhiljaa päälle. Kävi itselläkin mielessä tuo suurempien sulakkeiden laittaminen, mutta en uskaltanut siihen aivan kysymättä lähteä.
Joo, itsekkin tein ihan simppelin virtalähteen GD:n manuskan mukaisesti ja hyvin toimii.
Alla varoilta linkit omaan projektiin jos niistä olisi jotain hyötyä:
http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=438.0
http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=702.msg2956#msg2956
Noniin hommat alkaa selvitä, Moottorit toimii GDToolin mukaan niin kuin pitääkin, Ongelmana oli se että encooderin liittimen olin laittanut väärinpäin. Nolompi homma, mutta puolustuksekseni täytyy mainita että moottorin manuaalissa pinnien numerointi ilmoitettiin harhaanjohtavasti, ja että käytetty liitin toimii paremmin kun se on väärinpäin.
Mikäli tuo virtalähdekin alkaa toimia moitteitta kun siihen käyn vahvempia sulakkeita noutamassa, niin hommat alkaa olla hyvällä mallilla. Ammattikoulun poikia ei enää odotella, vaan kuularuuvien adapteripalikat löysivät koneistajan tuolta foorumin tarjouspyyntö osiolta. Elämä hymyilee!
Kylläpä tokeni virtalähdekin kun laitto hiukka vahvemmat sulakkeet. Kaapeloinnit on tehty ja moottoreiden säätö on menossa. Kun näistä Dunkermotorenin (BG63S) moottoreista on aiemminkin puhuttu näiden Granite Devicesin ohjaimien yhteydessä, niin olisiko kellään heittää tuota GDToolin konffitiedostoa näistä moottoreista??
Päivää kaikille!
Projekti etenee ja nyt pitäisi hieman konsultoida tuota EMC:n puolta. Tarkoituksenani on ajaa tuollaisella CNC4PC:n MPG8 paneelilla ( http://tinyurl.com/34c4bcl ) ja C22 Interfacella ( http://tinyurl.com/3yqd4lv ) EMC:n Touchy GUI:ta. Käytössä myös kosketusnäyttö.
Ongelmana nyt se että Tuo Touchy tarvii myös fyysisiä nappeja toimiakseen. Katselin tuota C22 kortin manuaalia, ja näyttäisi että se ei tuossa LPT portissa käytä kaikkia pinnejä. Eli voinko ohjata nuo Touchyn tarvitsemat pinnit niihin LPT2 portin pinneihin joita tuo C22 ei käytä, siis ihan vain suoraan lattakaapelista irroittamalla johtimet liittimestä ja kytkemällä ne nappeihin?
Ja kun tuossa Touchy:ssä on virtuaaliset napit jotka osoittaa esimerkiksi että mikä akseli on valittuna kun halutaan konetta hölkkäyttää, Vaihtavatko Touchyn virtuaaliset napit asentoa kun valitsen tuosta MPG8:sta rullapyörällä tietyn akselin? Entä jos MPG8:sissa valittuna x-akseli ja painan Touchyn Y-akselia? Vai toimiiko tuo Touchy ylipäätänsä yhteen tuon CNC4PC:n roinan kanssa?
Kyseinen kytkentä on nyt haaveissa, ja olen tuota ohjauspaneelia jo hieman kyhäillytkin ( http://tinyurl.com/3xqhhkg ).
Ennen kuin joku huomauttaa että tyhmää laittaa tuo kallis CNC4PC roina, kun pelkän pulssipyörän ja parin napin kanssa saavuttaa saman tuon Touchyn kera, niin nuo kamat on ostettu jo aiemmin jolloin kosketusnäytöstä tahi Touchy:stä ei ollut tietoa :)
Kaiken mukavan lisäksi en tahdo saada tuota PCI LPT:korttia toimimaan, käytännössä sama kortti ja ongelma kuin täällä http://tinyurl.com/3xo8tx3 , Olen koittanut kaikkia kolmea tuolta PlugNPray rekisteristä löytyvää osoitetta, ei onnaa.
Lainaus käyttäjältä: porepe - 14.10.10 - klo:08:45
Sen jälkeen kuin ensimmäisen servokoneen tein, en enää koskaan käytä steppereitä, paitsi ehkä jossain tikkuaskin kokoisessa kaiverrus koneessa.
Miksi?
Lainaus käyttäjältä: porepe - 14.10.10 - klo:08:45
Kerroin mielipiteeni vain siksi, ettei muiden tarvitsisi tehdä samoja virheitä, kuin minä ja moni muukin on tehnyt ostaessaan läjäpäin steppereitä, virtalähteitä etc...
No mitä virheitä sä teit ja ne muut?
Lainaus käyttäjältä: Makeek - 31.03.11 - klo:10:59
Miksi?
No mitä virheitä sä teit ja ne muut?
Ehkä sanamuoto oli himan väärä....
Läjäpäin on tullut laitettua rahaa joskus niin mekaniikkaan, kuin sähköpuoleenkin... Mekaniikkaa en ole koskaan katunut, mutta liian pieniä steppereitä, ohjaimia etc roippeita sitten senkin edestä...
Jos olisi heti ostanut kaikkiin koneisiin servot, tai varmasti riittävän isot stepperit...
Olisi säästynyt kuukausia aikaa kunnon servoilla... Rahaa olisi palanut ehkä hieman enemmän, mutta hermot ei.
Tuo Sumore on ainoa stepperikone johon olen ollut niinsanoakseni jopa tyytyväinen, muut ovat sitten oma lukunsa...
Tietysti paljon riippuu myös omasta vaatimustasosta ja mieltymyksistä...
Itse olen kuitenkin työkseni saanut/ joutunut koneita ajamaan, joten odotukset ja vaatimustasokin on hieman toisenlainen, kuin kotinikkarilla.
Ei ole yhtä oikeaa tietä koneen rakenteluun, mutta toivon että harrastajat miettivät asiaa tovin, ennen kuin tuhlaavat rahojaan turhaan-> polttavat päreensä-> lopputuloksena saattaa olla ikuisuusprojekti...
Mekaniikan kun tekee kunnolla, niin voi sitten sähköpuolelle laittaa ensin vaikka stepperit ja Mach:n ohjauksen-> upgrade 1= EMC->Upgrade 2= Servot->Upgrade 3= Hust/LNC/tms. ja edelleen mekaniikka pysyy samana, jos se on alunperin hyvin tehty....
Tietty jos tilaa ja viitseliäisyyttä on niin voi tehdä, niinkuin minäkin... Ensin tehdään yksinkertainen ja hitan puoleinen kone, jolla sitten tehdään pikkuhiljaa osia parempia koneita varten...
Kantapään kautta oppii parhaiten, mutta miinuksena on lompakon keventyminen... ;D
Samojen ongelmien/ oppien kanssa on moni muukin täällä paininut aikoinaan...
Jokainen valitsee kuitenkin oman reittinsä ja tapansa päästä lopputulokseen tässä vapaassa suomen maassa...
Noniin, työharjoittelu Kapkaupungissa saatiin pakettiin ja aika palata takaisin jyrsimen pariin.
Tällähetkellä tilanne on seuraavanlainen: Peltonen teki hattutempun, persut vei eduskuntavaalit, ja jyrsin on tänään piirrellyt ensimmäiset kuvionsa lyijykynällä (Mach 3:n mukana tuleva maantiekiitäjä tiedosto). Elikkäs kun saan jostain kaivettua esiin sopivan jyrsimen terän, tai uusia holkkeja, niin voidaan ensimmäiset lastut lennättää.
Täältä löytyy sitten kuvia ----> http://tinyurl.com/3vywedk
Otan sitten myöhemmin parempia kuvia ja elektroniikasta myös kun jaksan. Tässä alkaa olla opinnotkin jo sillä mallilla, että olis jo korkea aika alkaa tekemään tuota opparin kirjallista osiota. Ei nyt kuitenkaan ennen kun saadaan itse laitteeen toiminta varmistettua.
asioita joita on vielä työlistalla:
1) Puruimuri-hässäkkä
2) Johteiden ja kuularuuvien pölysuojat
3) USB-liitännän vetäminen ohjauspaneeliin
4) Turvadirektiivi-hommat?
5) Mach 3 pitäs saada työstämään yli 500 riviä
6) Opetella ylipäätänsä käyttämään koko konetta :)
Ja ennen ko kukaan muu ehtii ottaa asiaa esille, niin jyrsimessä on selkeästi kaksi suunitteluvirhettä.
Pahempana virheenä on tuo Z-akselin levy, eli tuo missä on pultattuna kiinni nuo jyrsinmoottorin pidikkeet. Levy jatkuu tarpeettomasti vielä alemman kiinnikkeen jälkeen, ja tämä ylimääräinen levyn pituus tulee mahdollisesti työstettävän kappaleen tielle.
Toisena suunitteluvirheenä voi pitää X-akselin kaapeloinnin sijoittelua. Laitetta suunitellessa en ajatellut minne sijoitan kaapelit/energiansiirtoketjut. Tästä johtuen x-akselin ketju oli pakko sijoittaa siten, että se tietyissä tapauksissa syö y-akselin liikealuetta noin 8cm. (Ketjua ei voi sijoittaa jyrsimen rungon ulkopuolelle, sillä laite menisi yli 90cm leveäksi, eikä mahtuisi sitten normaalista ulko-ovesta)
Moikka!
Otetaan asia kuitenkin esille ::) Eikös rungon alapuolella olisi tilaa kaapeliketjulle, jos sen asentaa kyljelleen??. Riittäisi ilmeisesti ohut latikka kannattamaan (hyllynä) ja tukeva ketju pysyy kyllä ilmankin ryhdissään.
Mikäli ymmärsin oikein, tarkoitat että ketju tulisi tuon jyrsimen alustelineen päälle sivuttain, niin että ketju käytännössä on tuon työstötason alla, mutta koska se on sivuttain, niin siitä saa vedettyä piuhan tuohon liikkuvaan siltaan. Tuo idea on aivan loistava eikä käynyt mielessäkään. Harmittavasti tuon alumiiniprofiilin ja alustelineen rako on liian pieni, jotta siitä mahtuisi tuo ketju tulemaan. Jyrsintä voisi kyllä nostaa hieman, jätetään asia hautumaan ja modataan sitä sitten myöhemmin jos siltä alkaa tuntua.
Ja ompas sitä näköjään aamulla käyty aika heikolla hapella kun olen kuvitellut, että sen ketjun pitää mahtua tuosta profiilin alta tulemaan. Senhän voi survoa koko systeemin tuonne alustelineen ja työstötason väliin. Elikkäs kiitoksia NiVa:lle, liekö olisin ikinä tuota hoksannut.
Ja hommat etenee... Ketjun olen saanut jo aseteltua työnne pöydän alle, ja tänään sain tuon Mach3:senkin työstämään yli 500 riviä, hip hip!
Mites Machin puukotit tekemään yli 500 riviä?
Miten on tuo kara toiminut? Kirjoittele käyttökokemuksia, varmaan monia kiinnostaa.
Kara on toiminu hyvin, ei sitä kyllä mahottomasti vielä rääkätty, mutta hyvin toistaiseksi. Taajusmuuntajan napit on aika kehnot, toimivat kyllä, mutta käytetyimmät napit ovat jääneet pohjaan siten että niistä katoaa näppäintuntuma. Napit siis toimii aivan oikein, mutta kun siitä e isaa sitä painofiilistä kun se nappi ei sormen alla painu alas.
Tällähetkellä painiskelen noiden häiriö-ongelmien kanssa. X-akseli ottaa huomattavasti häiriötä kun karamoottorin laittaa päälle. Moottori pyörittää noin kierroksen parissa minuutissa, Y-akseli aivan aavistuksen verran, ja Z-akseli ei ollenkaan. Käytössä on encooderille suojatut kaapelit, mutta moottorin virrat menee suojaamattomassa kaapelissa.
Nuo häiriöt näkyy siunaantuvan suorassa suhteessa kaapelin pituuteen. Onko tilanne se, että pitempi kaapeli suodattaa häiriötä? Mikäli tämä on tilanne niin senhän saisi korjattua laittamalla pitemmän kaapelin.
edit: Se on tuo häiriö senverta mittavaa tuosta karasta että tuo CNC4PC:n mpg8 ottaa myös häiriötä. Vaihtelee hölkättävää akselia ja pulssiskaalaa. Eli nuo kaksi säätönappia mitä siinä on.
Millähän taktiikalla tuota kannattais lähestyä?
Mites karamoottorin kaapelin EMC-suojaus on toteutettu ? Onko kaikki häiriösuojausvaipat toisesta päästä kytkettynä samaan potentiaaliin ? Onko taajuusmuuttajalla EMC suodin syöttö puolella... ? Onko karan kierrosluvulla vaikutusta noiden akseleiden vaeltamis nopeuteen ?
Jussi
Karamoottorin kaapeli on suojaamaton. Tällä ei kuitenkaan enää väliä, sillä kieputin ohjaimille tulevan virran plussan ja maan yhteen niin johan häiriöt katosi. Vaikka johtojen pituus vain noin 15cm, niin merkitys oli aika suuri :) En osaa vielä sanoa katosiko tuo CNC4PC paneelin häiriöt tällä, mutta pianpa se nähdään.
Päivää kaikille.
Edellisestä kirjottelusta onkin jo aikaa, pahoittelen. Edellisen päivityksen jälkeen olen lisännyt laitteeseen puruimurin ja aika paljon osia jo tehnytkin. Laite on pelannut muuten mallikkaasti, mutta tuo CNC4PC MPG paneeli ottaa vielä joskus häiriötä ajettavaa akselia valitessa, eli ajaa esim y-akselia vaikka nupikka on x-akselissa. On kuitenkin melko harvinaista...
Eletään kuitenkin niitä aikoja että meikäläisen pitäs alkaa valmistuun, ja aloitinkin itse opinnäytteen kirjoittamisen eilen. Olin alunperin suunitellut tekeväni koko systeemin esi-tarkastusvalmiiksi ennen hirvenpyynnin alkua (tänä lauantaina). Tavoite näyttää tällähetkellä melko kunnianhimoiselta. Katsotaan miten käy...
Suunitelmissa olisi kuitenkin ladata koko paketti sitten tänne foorumilaisille luettavaksi, kun se julkaisukunnossa on. Ottaen huomioon useiden foorumilaisten tietotason, paketti tulee olemaan osalle aika pinnallinen riipaisu.
Morot vaan!
En tiiä kuinka paljon täällä foorumilaiset käyttää Autodeskin Inventor ohjelmaa, mutta päivittelin oman inventtorini 2012 versioon, ja tuohon kokoonpano osioon on lisätty semmonen ominaisuus kun realistic view. Ominaisuus on aivan uskomattoman hieno, meinasin aivan penkiltä pudota kun Inventtori rakenteli kokoonpanostani realistisen näköisen. Ohessa kuvankaappaus. http://imageshack.us/photo/my-images/823/inventor2012.png/
Mikäli osa ei tiedä miltä kuvat ovataiemmin näyttäneet, tarkastelkaapa noita aikeaisemmin pastettuja kuvia.
Aika perus raytrace-rendaus. Jos tuo pyörii reaaliajassa niin sitten siinä on alettu ottamaan vähän uudempia tekniikoita kuten kehittyneempiä shadereita yms. käyttöön. Peleissähän niitä on ollut jo useamman vuoden... :)
Solidworksissakin on aikalailla vastaava se realview, mutta rajoitettu toimimaan (keinotekoisuuden makua) vain tietyillä "yritysnäytönohjaimilla"
Pahoitteluni kaikille jotka ovat jonkunnäköisen opinnäytteen toivossa kuluneiden vuosien aikana tämän topicin avanneet huomatakseen, että kyseisenlaista yhteenvetoa ei tässä viestiketjussa vielä ollut. Tässä on luullakseni se versio, jonka olen koululle aikoinaan palauttanut keskeneräisenä, loppujenlopuksi viimeiseksi päätyi...
https://rapidshare.com/files/2537443987/Kallejussi_Pakisjarvi_Opinnayte.pdf <-----Opparin paperiversio
https://rapidshare.com/files/3246319182/Kokoonpanovideo.avi <---- Inventorilla tehty kokoonpanovideo rungosta
https://rapidshare.com/files/4101362313/Pack_n_go_inventor.zip <----- Inventorin kokoonpano
https://rapidshare.com/files/4191433622/Tiedostojen_kaatopaikka.zip <------- Kaikkea turhaa ja tarpeellista tiedostoa joita on projektin aikana eksynyt koneelle.
----------------------------
edit: Tiedostot uudella sivustolla.
http://saatelija.minus.com/ <----------- Tuolta löyty säilytyspaikka missä pitäs pysyä tiedostot pitempään tallessa...