Moikka
Avataanpa toinenkin modernisointiprojektin kuvaus kun sellainen sattuu olemaan nyt työn alla.
Kiinalainen Sumore SP2217 jyrsin tulikin jo modattua CNC-käyttöön, ja siitä toinen ketju tehtynä. Tuolloin keskityttiin vain X-, Y- ja Z-akselin liikkeisiin ja ohjaukseen, ja jätettiin itse karapää ennalleen. Siis DC-moottori, hammasratasveto, työkalujen irrotus R8-karalta perinteisesti ruuvaamalla, jne.
Mutta tarkoitus jo konetta hankittaessa oli jossain vaiheessa edetä muutoksin myös karapäähän.
Se aika tuli nyt !!
Ensin meni se muovinen hammasratas juuri Joulun alla kun jotain kivaa olisi ollut mukava työstää jouluksi. Kun siitä selvittiin foorumilaisen nopealla avulla - kiitos Porepe - seuraavaksi paloivatkin DC-moottorin hiilet loppuun.
1) Hammasratasvälitys on muutenkin äänekäs, ja vaikka suurin äänen tuottaja - moottorin akselilla pituussuunnassa liikkumaan pääsevä metallinen ratas - eliminoitiinkin sopivalla aluslevyllä, ja moottorin ääni on nyt huomattavasti hiljaisempi, ei tuo muovinen "sulakeratas" oikein herätä luottamusta.
2) Hiilen loppuunkuluminen - siis vain toisen - jo noinkin vähällä käytöllä ei ole anteeksiannettavaa. Vaikka kulumiseen saattoi vaikuttaa moottorin korkeahko lämpötila suljetussa kopissaan, eikä lämpö enää lisätyn tuulettimen takia nousekaan, jäi kuitenkin pelko toistuvasta hiiliremontista.
3) Työkalujen vaihto R8-karalla rassaa myös hermoja - ei nyt paljon, mutta parempaahan aina voi toivoa. Kierteellä oleva kiinnitys vaikutti olevan hankala helpottaa, ja jos jonkinlaista porakone-viritystä on siihen kehitetty. Ajatus foorumilainen JuKa:n kanssa juteltua tuli kuitenkin kokeilla jousikiinnitystä.
Siinäpä syitä, ja jos noilla ei jo saa itselle perusteltua uutta projektia, niin on se vain ihme.
Ja minun tapauksessa kyllä osui ja upposi - projekti potkaistiin käyntiin.
Allaoleva kuva listaa projektin sisällön, jolla tietysti on aina paha tapa laajeta: kun jotain muuttaa, se aiheuttaa muutostarvetta sitten muuallakin, ja niin tässäkin.
(https://lh5.googleusercontent.com/-iduVQLQnMT0/UTjNI8LhntI/AAAAAAAAB3M/kD58Rhm29Ns/s640/Sumore%2520SP2217%2520pikkujyrsimen%2520modernisointi.jpg)
Loin projektista Picasaan albumin, johon lisään kuvia kuvateksteineen projektin edetessä:
https://picasaweb.google.com/100264801021547897557/SumoreSP2217PikkujyrsimenKarakaytonModernisoiti?authuser=0&feat=directlink (https://picasaweb.google.com/100264801021547897557/SumoreSP2217PikkujyrsimenKarakaytonModernisoiti?authuser=0&feat=directlink)
Oheinen kuva esittää suunnitelman, jonka mukaan olen alkanut osia työstää. Saas nähdä tuleeko paketista koskaan tuon näköistä - tai tuleeko siitä edes mitään.
(https://lh4.googleusercontent.com/-SAm_9Vx36o0/UTjNJIYrc5I/AAAAAAAAB3U/V-ZVxWl2D4E/s640/Karap%25C3%25A4%25C3%25A4n%2520modaus.jpg)
Moottoriksi projektissa on siis valikoitunut 1.1 kW 3V moottori, jonka pelastin käytöstä poistuneesta käsikäyttöisestä POMO-merkkisestä AIV-leikkurista. Hyvä virheetön moottori saa näin jatkaa elämäänsä.
Ohjaukseksi olen jo hankkinut samalla kun sorviinkin Delta:n VFD-E TaMu:n. Kiitokset Jonne:lle.
Hihnavälitykseen olen ottanut vinkkiä Jenkkisivustolta, jossa vastaavanlainen jyrsin modattiin hihnakäyttöön. Tosin siellä oleva moottori säilytettiin, eikä työkalun irrotusta ollut mukana. Koska minulla vaihtuu myös moottori, piti hihnavälitys hihnapyörien halkaisijoineen laskea uudelleen, ja rakentaa päällysrakenne omiin tarpeisiin. Se mitä saatoin kopioida on idea kiinnityksestä karaputkeen - joka tosin sekin oli tässä jyrsimessä hieman eri mitoilla kuin Jenkkilässä tehdyssä modauksessa.
Työkalun irrotus on ehkä riskialttein onnistumisen kannalta! Ajatus on rakentaa 2 irrotusoptiota samaan pakettiin, eli puristava R8-holkkikiinnitys ja sille omatekemiä teräpitimiä jokaista terää varten, ja vielä haave/idea-asteella kokeilla "tarrainta" joka voisi tarttua R8-pitimen päähän ruuvattuun kartioon. Molempien käyttö käsikahvalla, johon on ympätty momenttia lisäävää välitystä ja maksimivedonpituuden rajoitinta. Vetokaran kiristyminen tapahtuu lautasjousin. Pinoli säästetään.
Holkkioptio oli minulla aluksi mielessä ja suunnitelmissa, mutta kun tuo idea "tarraimesta" tuli esiin, ajattelin vivustoon tehdä valmiudet myös siihen.
Idea tarraimesta, samoin kuin lautasjousien käyttö on foorumilainen JuKa:n peruja - kiitokset. Haasteena on tila karaputken sisällä - se ei riitä tarvittaviin lisäosiin, eikä vielä ole selvillä onko karassa varaa työstää pientä tarvittavaa lisätilaa karareiän pohjaan. Mutta projektihan on vielä uusi, joten katsotaan miten ja milloin edetään tuon suhteen, vai edetäänkö ollenkaan.
Katsellaan kuinka projekti pääsee vauhtiin ja tuleeko siitä ylipäänsä mitään. Toivossa on hyvä elää.
Kuten ennenkin
- kaikki kommentit, vihjeet, neuvot, varoitukset, kannustus, haukut, jne. ovat aina tervetulleita.
Tuonne albumin puolelle kirjoittelen lisää yksityiskohtia - lukekoon ken tahtoo ja jaksaa - ei ole pakko.
Projekti etenee - sorvattavia osia on valmistunut useita.
Sorvailtavilla osilla olikin nyt kiva aloittaa kun sai samalla käytellä modernisoitua sorvia. Ihmettelen jo nyt kuinka olin näinkin pitkään ennenkuin nuo muutokset sorviin tein.
Huom: Albumissa on taas enemmänkin kuvia ja niiden kuvateksteissä lisää tarinoita.
Ensimmäisenä sorvailin hihnapyöräparin, kun olin saanut laskettua pyörille sopivat halkaisijat niin että valitulla moottorilla saa järkevillä taajuusasetuksilla kierrokset sekä riittävän alas että riittävän ylös, sekä toisaalta saman hihnan on sovittava molempiin välityksiin.
Yhdellä välityksellä ei sopivaa nopeusaluetta löytynyt, joten tuplapyörät päädyin suunnitelmissa tekemään. Valmiita ei olisi voinutkaan käyttää koska kiinnitykset sekä moottoriin että kara-akselille olisivat vieneet toisen pyörän ainevahvuudet lähes nollille. Toisaalta käytettävissä olevan tilan puolesta pyörille tuli omat rajoituksensa, eikä sopivan mittaisia hihnojakaan ihan rajattomasti ole tarjolla.
Välitykset on valittu niin, että vain aivan ääriarvoilla joutuu hihnan siirtämään - valtaosa työskentelykierrosalueesta katetaan kummallakin välityksellä.
(https://lh6.googleusercontent.com/-z4GhKtGXqrY/UTmbKekbd7I/AAAAAAAAB9Y/z7xLNgib2m4/s640/DSC07871.JPG)
Mutta miten teet hihnapyöriä kun harrastelijalla ei ole rajatonta työkaluvalikoimaa?
Oli pakko ensin tehdä teräpidin ja hioa siihen terä 2 mm paksusta HSS-palasta.
(https://lh5.googleusercontent.com/-5SbGhvalYvs/UTmbMO9re_I/AAAAAAAAB9c/jwsA42tCTFw/s640/DSC07866.JPG)
Seuraavaksi olikin edessä tehtävä, jota en aiemmin milloinkaan ole sorvilla tehnyt: sisäpuolinen kierre. Tarvin n. 20 millin 1 mm nousulla olevan hienokierteen puslaan, jolla pinolin jousi lukitaan paikalleen ja joka tarjoaa pinnan yläpäästään lautasjousitapulille.
Ihme ja kumma - kyllä sieltä tangon sisältä vain pikkuhiljaa kaivautui esiin ihan kelpo kierre - tältäkin haasteelta on sitten niskat nujerrettu.
(https://lh4.googleusercontent.com/-Bjj9hspMCOo/UTmbNUNNmXI/AAAAAAAAB4Y/0epGiOUIoCc/s640/DSC07875.JPG)
Setti tarvittavia puslia kara-akselin yläpäähän valmiina. Laatu nyt hieman heittelee, mutta ihan käyttökelpoisia osiahan noista rautaromukauppiaan ruosteisista jätepaloista sai aikaan.
(https://lh6.googleusercontent.com/-G4y-BHyzHvU/UTmbPHkAUjI/AAAAAAAAB7s/ofk-LB5okbQ/s640/DSC07879.JPG)
Ensimmäinen "kylmä" koeasennus toisesta hihnapyöräparista kara-akselin yläpäähän. Jotain tuollaista se tulee olemaan. Kuvassa on kuitenkin vielä koneen oma lukitsinpusla hihnapyörien keskellä - ei se pitempi joka tuohon tarvitaan jotta pinolin liike edellen toimisi.
(https://lh4.googleusercontent.com/-BRpkjUwsXo4/UTmkoqEQRwI/AAAAAAAAB8g/jSM2xAw-_w8/s640/DSC07883.JPG)
Tässä kuvassa on hihnapyörä poistettu, jotta sen kiinnitys karaputkeen tulee esille. Karaputken sisällä on kiinnityspusla joka ruuvataan sivusta kiinniputkeen. Se näkyy kuvassa vain tartuntoja varten 4-kantilta leikattuna "kauluksena". Tuohon lukitaan hihnapyörä sen uran pohjaan poratuista lukitusrei'istä.
Kiinnityspuslan sisällä näkyy juuri ja juuri pinolin jousen paikalleen ohjaava ja lukitse pusla, joka kiristetään paikalleen tuolla (kuvassa vielä vanhalla) lukituspuslalla. Karapultti tulee jatkumaan reilusti tuon puslan yläpuolelle.
(https://lh4.googleusercontent.com/-o2myA1q3n04/UTmkpJqWv_I/AAAAAAAAB8k/HjSfpfeeHLQ/s640/DSC07884.JPG)
Jatkoa seuraa - seuraavaksi alkaakin taso-osien työstö. Nyt pääsee ensimmäistä kertaa kunnolla käyttöön tehty CNC-modaus. Noita osia voisi olla "haastavaa" tehdä manuaalisesti ilman joitain oikaisuja/muutoksia.
Albumiin lisäilen kuvia pikkuhiljaa.
kiitos hienosta dokumentoinnista.
itselläni on sama edessä (BF20 jyrsimessä) tästä jo viestiteltiinkiin.
meinasin pärjätä vielä tuolla alkuperäisellä moottorilla ja en tarvitse työkalun vaihto ominaisuutta (MK2).
laakeroinnin voisi samalla uusia kun ei noihin kiinan virityksiin ole luottamista.
tarkoitatko jenkkisivustolla tätä
http://www.g0704.com/belt_drive.html
mahtaisiko noita hihna pyöriä saada valmiina jostain? vaikka eihän tuo iso homma ole sorvata noi itse jos mitat vaan keksii.
Juuri noilta sivuilta ideoita on poimittu.
Sieltä mukaellen olen toteuttamassa osana tuota kokonaisuutta V-hihnaoptiota. 3L-150 hihnan olen hankkinut ja sen mitoihin mitoittanut nuo hihnapyörät.
En tiedä löytyykö valmiina sopivia hihnapyöriä kovinkaan helposti.
Ongelmaksi voi tulla tuo kara-akselin läpituonti, joka vaatii hihnapyörissä isohkoa keskireikää, ja toisaalta sitten moottorin päässä akselin pituus riittää vain toisen hihnapyörän paksuuteen. Siinä päässä toki erillisetkin pyörät saa liitettyä kyljistään yhteen ruuvaten, mutta kara-akselin päässä alkaa materiaalivahvuudet olla vähissä. Kiinnitys karaputkeen vaatii myös tilansa.
Minä laskeskelin nopeuksia lähinnä tuon valitun moottorin kierrosnopeusalueen kautta siten, etten joutuisi kovin alhaisia enkä hirmu korkeita taajuuksia käyttämään TaMu:sta asetettuihin karan tavoitenopeuksiin pääsemiseksi, ja toisaalta halusin mahdollisimman laajan yhteisen kierrosalueen jottei hihnaa tarvitsisi usein siirtää pyörältä toiselle. Toisena muuttujana oli sitten saatavilla olevien hihnojen mitat.
Itse päädyin hihapyöräpareihin:
moottorin päässä 63 ja 36 mm, ja karan päässä vastaavasti 52 ja 76.5 mm. Nämä ovat ulkokehän halkaisijat, tehollinen kehähän on hieman pienempi.
Tuon kiinnityshaasteen takia sorvasin pyörät pareittain. Valokuviin liittämistä CAD poikkileikkauskuvistahan näkyykin kuinka keskireiät vie materiaalipaksuudet aika pieniksi.
Olisko tonne laatikkoon mahdollista modata jotkut auton vaihteiston rattaat, ja onko ne kuinka äänekkäät? Pysyykö siellä öljyt?? Omaan raatoon tarvis jotain keksiä, fiksuin ratkaisu taitas olla tehdä koko z akselin tolppa kokonaan uusiks... :D
Ei pysy öljyt tuossa kopassa - aukkoja on edessä ja takana, ja sitten käyttövipujen reikiä.
Rasvatkin tihkuu ulos kun paikan lämpenee.
Mutta tokihan niitä voisi sulkeakin - eihän sekään mahdotonta ole.
Totta puhut Z:n suhteen: sille voisi kyllä jotain tehdä jäykkyyden parantamiseksi.
Toisaalta tuossa CNC-modauksen yhteydessä tekemäni "3-pultin modaus" ja "välikelkan kääntö ylösalaisin" vaikuttivat kyllä merkittävästi.
Välikelkan kääntö vaikutti varmaan eniten, sillä nyt vapaata Z-tolppaa on yleisimmillä työstökorkeuksilla vapaana merkittävästi vähemmän, ja silloin tuo koneen heikoin lenkki ei pääse notkumaan kuten ennen. Karahan kiinnittyy välikelkkaan epäkeskeisesti, jolloin käännön jälkeen välikelkkaa on alapäässä näkyvillä karalaation alapuolella melkoisesti.
Lisätukia olen tolpalle pohtinut jossain vaiheessa lisättäväksi, ja samalla tolpan kiinnityspiste alarunkoon tukevoituisi.
Moi,
Katselin tuota jenkki saittia ja siellä katsoin kun tuo Hoss vaihtoi laakerit karaan oikealla kädellä.
Jos tuon karan saa noin helposti pois, niin sitten se kannattaa ottaa pois jos karan reikää tekee syvemmäksi... :)
Jussi
Tuon itse karan saa ulos tuosta karaputkesta varmaan aika nätisti - kaksi kierteistä laipaa, yksi kummassakin päässä. (irrotustyökalut jo tehty kun sellaista ei ollut hyllyssä)
Kara pitää irrottaa kumminkin jossain vaiheessa kun minullakin on tarkoitus vaihtaa laakerit kunhan saan ne hommattua.
Mutta edelleen on pieni epävarmuus siitä, onko kara-akselissa materiaalivaraa jatkaa tuota porausta pitemmälle, sillä aika pian alkaa yläpään booriosuus, ja siinä itse putki ulkomitoiltaan on jo huomattavasti ohuempi. Varmuutta siihen ei saa ennenkuin irrottaa karan ja tekee mittaukset sekä sisältä että päältä. Irrotukseen ei viitsi mennä ennenkuin samalla on uudet laakerit käsillä.
Mutta asia selviää aikanaan - - -
Jos tilaa on, sitten tuon porauksen voi tehdä sorvissa sorvaamalla olevaa 13 mm reikää isommaksi hieman syvemmälle. Silloin voisi se tarrainoptiokin saada riittävästi tilaa.
Toistaiseksi siis vain R8-holkkioption toteutus on varma, ja se toteutuu. Tein jo itseasiassa testi-irrotukset koeasennuksella ja näyttäisi mitoitus olevan kutakuinkin ok.
Kun noista hihnapyörien välityksestä nyt tuli puhetta, latasin tuonne albumiin kuvan excel:llä tekemästäni graaffista, josta näkee "visuaalisesti" kuinka tuolla valitsemallani välityssuhteella pitäisi saada karaan kierroksia, ja kuinka silloin moottori kuormittuu.
Käytkö näin - se jää nähtäväksi.
Tein kaavat taulukkoon ja iteroin valitun hihnamitan ja käytettävissä olevan tilan rajoitusten mukaan.
Olisin mieluusti pyrkinyt alapäässä vielä hitaampaan optioon, mutta jo tuolla mitoituksella pienemmän hihnapyörän sisäkehä (joka tosin on hieman pienempi kuin mihin hihna joutuu taipumaan) on 16 mm. En ollut varma kuinka tiukalle hihnaa todella voi taivuttaa noilla kierroksilla, joten jäin sitten tuohon.
Yläpäässä - kuten kuvaaja kertoo - on kyllä potentiaalia nostaa nopeutta, mutta se käy laakereille.
Tehollinen kehä tuolla hihnalle on 4 mm alle hihnan ulkokehän.
(https://lh4.googleusercontent.com/-95MgzizZz3I/UT2mDzTzJxI/AAAAAAAAB-I/71AvW5d5my8/s640/Karan%2520kierrosalueet.jpg)
Eikös tuota pinoolia joudu pitämään käsin kiinni ettei se painu alaspäin kun käytät tuollaista irroittajaa?
Hoss oli ratkaissut tuon niin että kääntää "irroitintuen" eteen ja pakottaa irroittaessa pinoolia ylöspäin.
Näin jää toinen käsi vapaaksi koppaamaan terän kiinni.
http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=86fWHkJiuSM#!
Noin 2.20min kohdilla tässä videossa.
Juu, noin oli Hoss asian ratkaissut, ja näki myös että aika voimalla pitää kahvaa ylöspäin painaa.
Minulla on tarkoitus lukita pinoli paikalleen (jossa se on muutenkin CNC-käytössä) ja silloin tuota kahvaa on helppo ja ennenkaikkea kevyt käyttää. Pinolin lukitus pitää hyvin. Pinolin lukitusta vapautan vain manuaalisesti poratessa.
Olen hieman jo edennyt projektissa - mutta en ehtinyt päivittää tänne - joten kokeilin jo koeasennusta paikallaan irrotuksen osalta ja irrotus kyllä toimii erinomaisesti ja pinolin lukitus pitää.
Sain taas aikaiseksi albumin päityksen nyt modaukseen tulevien levyosien työstön osalta.
https://picasaweb.google.com/100264801021547897557/SumoreSP2217PikkujyrsimenKarakaytonModernisoiti?authuser=0&feat=directlink (https://picasaweb.google.com/100264801021547897557/SumoreSP2217PikkujyrsimenKarakaytonModernisoiti?authuser=0&feat=directlink)
Tässä albumista poimittuna muutamia otteita.
Nyt pääsi ensimmäistä kertaa tehty CNC-modaus oikeasti esiin kun piti työstää hieman monimuotoisempia osia. Oheisessa kuvassa työstän moottooriin kiinnitettävää laipaa. Laipan pitkulaiset kaarevat aukot ovat hihnan kiristystä varten, keskellä ohennus jotta hihnat saa samaan korkeustasoon karan kanssa.
(https://lh5.googleusercontent.com/-b2fAlRuwH9A/UUGEpXgmmbI/AAAAAAAAB_M/4BRgNP502rE/s640/DSC07894.JPG)
Moottorin laippaosa puhdistettuna. Unohdin sitten jättää irrotuksissa työstövaraa sivupinnan siloitteluun, ja niinpä tässä näkyy irtolastujen aiheuttamaa epätasaisuutta. Mutta asiansa hoitaa noinkin - onhan noita kauneusvirheitä tekijässäänkin.
(https://lh4.googleusercontent.com/-KCsQvPCPxes/UUGEp4ZHxqI/AAAAAAAAB_U/uZXed6utjWE/s640/DSC07897.JPG)
Tässä myös runkoon sivupalkkien päälle kiinnittyvä laippa, jonka päällä moottorin laippa kiertyy yhden nurkassa olevan ruuvin varassa ja muodostaa näin hihnan kiristyksen. Aukon "klunssimaiset" laajennukset tekevät vapaata tilaa hihan asennukselle ja vaihdoille.
(https://lh6.googleusercontent.com/-LCVbD7xu2xk/UUGErUk_iUI/AAAAAAAAB_k/T1fB0GtdxuY/s640/DSC07903.JPG)
Kylkipalojen muotoitua. Nuo "pistoolikahvamaiset" ulokkeet on työkaluirrotuksen vaatimia tukia. Oikea sivu on hieman monimuotoisempi koska siihen tulee vastine kahvan pohjaanvedolle: kaksi irrotinta - kaksi eri vetopituutta - siksi säätö.
(https://lh4.googleusercontent.com/-EsnP_WfCAmg/UUGEskbwjLI/AAAAAAAAB_w/YhyRPa9Y1AE/s640/DSC07907.JPG)
(https://lh5.googleusercontent.com/-coE5UBD8s6Q/UUGEwSfWxWI/AAAAAAAACAc/t_Gklw7tBdQ/s640/DSC07915.JPG)
Kasa puolivalmiiksi työstettyjä osia. Laippaosista puuttuu vielä kaikki syrjistä tulevat työstöt, sillä irrottelin ensin kaikki osat levyaihioista ennenkuin kellotin taas ruuvipenkin kappaleiden sivutyöstöjen kiinnitystä varten.
(https://lh3.googleusercontent.com/-SDldr9-C56w/UUGEyLnNymI/AAAAAAAACAw/ToiVHRCC_bs/s640/DSC07921.JPG)
Tällaiseen järjestykseen noiden osien pitäisi alkaa asettua. Osat näyttää vielä "palikoilta" kun osa työstöistä puuttuu.
(https://lh3.googleusercontent.com/-CKOjNfFtiwI/UUGExTM8FQI/AAAAAAAACAo/FB7cjS3dquk/s640/DSC07918.JPG)
Seuraavaksi onkin sitten muutaman pikkutyöstön jälkeen aika latoa osat kasaan ja katsoa onnistuiko mitoitus ja sopiiko moottori paikalleen.
Päivitys kuva-albumissa projektin vaiheista:
https://picasaweb.google.com/100264801021547897557/SumoreSP2217PikkujyrsimenKarakaytonModernisoiti?authuser=0&feat=directlink (https://picasaweb.google.com/100264801021547897557/SumoreSP2217PikkujyrsimenKarakaytonModernisoiti?authuser=0&feat=directlink)
Kun levyosat oli irrotettu, oli aika aloittaa työstö ruuvipenkkikiinnityksellä sivusuunnilta - siis kiinnitysreikiä, hihnatilan varauksia, yms.
(https://lh4.googleusercontent.com/-b5ZLYqw-qy0/UUgXsSBqzwI/AAAAAAAACBQ/q-ZL3JQDHko/s640/DSC07923.JPG)
Osiin saatiin sen verran työstöjä aikaiseksi, että ensimmäistä kertaa sai latoa kokonaisuutta tapuliin myös moottorin kanssa.
(https://lh6.googleusercontent.com/-xivu1PvYLbc/UUgXtnhbOWI/AAAAAAAACBg/1fxo6yfaEgg/s640/DSC07927.JPG)
Työstettäessä päänvaivaa kiinnityksessä meinasi tuottaa oikean kylkipuoliskon edestäpäin suunnitellut työstöt. "Ruuvipenkki ruuvipenkissä kyljellään" - siitä löytyi riittävän tukeva kiinnitysratkaisu.
(https://lh5.googleusercontent.com/-lnd3OOIljco/UUgXwHgANjI/AAAAAAAACCA/g6TZYaI2CFo/s640/DSC07930.JPG)
Kun lautasjousetkin saapuivat - kiitos JuKa - pääsin vihdoin varmistamaan viimeisen levyosan - painikkeen - mitoitusta. Tässä lautasjouset tulevalla paikallaan.
(https://lh3.googleusercontent.com/-QNoShCxWx10/UUgXxPfOt1I/AAAAAAAACCI/EJtsEsxLhMA/s640/DSC07932.JPG)
Ja niinpä valmistui sitten painikekin, joka tässä mukana koekasauksessa. Mukana myös joukon "musta lammas" - tuo ruosteinen neliöputkesta tehty vetokahva, jonka nivelpään tosin vahvistin tiukalla alumiinitulpalla ja sorvatuin holkein ruuvien kohdalle, ettei voima kohdistu vain ohueen putken kuoreen.
(https://lh5.googleusercontent.com/-T6hyZINCVJU/UUgXz5XtCfI/AAAAAAAACCo/i4NMuDv1Qhc/s640/DSC07939.JPG)
Aika siirtyä taas sorvin ääreen, sillä tarvitaan uusi vetotanko ja pitimiä - tai siis protoja tässä vaiheessa. Noihin osiin pitää vielä käyttää aikaa jotta saa tarkkuutta lisää.
Tässä vetotanko ja siihen ruuvattuna R8 20 mm holkkipidin. Ongelmaksi tuli se, ettei sorvissani ollutkaan juuri "20 nousua-per-tuuma" -kierrettä, eikä holkkipidintä ole CTC-Tools:lla millisellä kierteellä - vain 7/16-20 . 16 ja 24 nousuiset tuumaiset kierteet sorvista löytyy, ja sitten joukko määrittelemättömiä. Valitsin ratkaisuksi silmämääräisesti lähellä olevan kierteen ja hieman enemmän voimaa: reilut 10 mm matkan tanko meni noin kierteelle. Kestänee ainakin testivaiheen.
(https://lh3.googleusercontent.com/-TQUv4m1Z9f4/UUgX0ddBkQI/AAAAAAAACCs/qZNMeyX2_4w/s640/DSC07942.JPG)
Uutta pidinsysteemiä varten on tarkoitus tehdä setti teränpitimiä, jotta terien asetuspituudet voin tallettaa ohjaimen muistiin, eikä korkeusmittausta tarvitse jokaista terän asetusta varten erikseen.
Tässä ensimmäinen proto, jonka tein 6 mm tappiterälle. Rungossa olevan kuppimaisen laipan tehtävä on pidintä lautasjousien voimalla paikalleen vedettäessä ottaa pitimelle tuki karan päästä - ei pyörähtäväpäisestä holkista.
Pitimen suhteen on vielä kehiteltävä työskentelytapoja: mittaillessa huomaan useamman satkun heiton terässä. Mittauksissa tosin paljastui että ensmmäinen satku tulee jo jyrsimen nykyisen R8 karan sisäpinnasta, seuraavat (merkitsevimmät) tuon R8-holkkipitimen sisäreiästä, ja loput vasta itse pitimestä. R8-holkkipitimen voi onneksi kohtuuvaivalla hioa keskeiseksi, joka onkin must ennenkuin alan korjata pitimen valmistuksen työstötapoja.
(https://lh4.googleusercontent.com/-uhCgj1uiiAo/UUgX1gmpU-I/AAAAAAAACDA/tDwg5_MU3fM/s640/DSC07948.JPG)
(https://lh3.googleusercontent.com/-ITLDnX8_PCA/UUgX25dzNPI/AAAAAAAACDQ/zLWj2xtgoGw/s640/DSC07953.JPG)
Koko paketti vielä lopuksi koeasennukseen karalaatikon päälle !!!
Tuollainen siitä sitten tulee. Nyt se on tosin "kylmänä", sillä kara-akselin hihnapyörien lukitusputken kiinnityksen lisäksi puuttuu ohjaus vielä kokonaan. Muutoin alkaa mekaniikka olla voiton puolella.
On se vain ihmeellinen tuo vipuvarrean voima: nykyisen varren päässä 900 g paino avaa juuri-ja-juuri 3.25kN lautasjousien kiristämän pitimen.
(https://lh5.googleusercontent.com/-1TFpZG4qkvI/UUgX4Dy8opI/AAAAAAAACDc/CAJDrApS2YU/s640/DSC07963.JPG)
Ohjauksenkaan suhteen ei olla enää ihan tyhjän päällä: ainakin idea on piirrettynä. Onnistuuko tuota toteuttaa - se jää nähtäväksi.
(https://lh4.googleusercontent.com/-LYNcDu4vMT4/UUga6f9igTI/AAAAAAAACDs/T7SbuoG2AKo/s640/Ohjaintaulun%2520suunnitelma.jpg)
Kuten aiemmin jo kerroin, Picasa:n albumissa on reilumminkin kuvia teksteineen jos välillä on pakko ottaa etäisyyttä omista projekteista ja tutkailla muiden näperryksiä.
Kaikki vinkit, ohjeet, huomiot yms. otetaan kiitollisina vastaan.
Minulle tämä on täysin uusi alue ja apuja kaipaan. Voi leivän päälle kun on minulla tullut tienattua ihan toisenlaisesta päivätyöstä.
On kyllä pakko kehasta että, melko pro meininki sunkin projekteissas! On kyllä mielenkiintosta seurata varsinkin kun tulee hyvien kuvien ja selostuksien kanssa.
Lainaus käyttäjältä: tanantunari - 19.03.13 - klo:17:10
On kyllä pakko kehasta että, melko pro meininki sunkin projekteissas! On kyllä mielenkiintosta seurata varsinkin kun tulee hyvien kuvien ja selostuksien kanssa.
Samat sanat :)
Tuo 7/16-20 pakka löytyis esim. tuolta: http://www.torafors.com/kierretykalut.htm (http://www.torafors.com/kierretykalut.htm)
Näitä on kyllä mukava lukea kun on kerrottu homma kuvien kera ja selkeesti tuotuna esiin!
Pääsiäislomat on takana, joten on aika tehdä pieni päivitys projektin etenemisestä. Päivitin albumiin aika joukon kuvia teksteineen. Tässä niistä pieni otos.
Kuten edellisessä postauksessa jo näkyy, tein uusien osien kylmän koeasennuksen karalaatikon kanssa. Laakereita en vielä alkanut irrottaa ennenkuin saan uudet laakerit käsiini, joten kiinnityksiä karaputkeen en voinut tehdä. Muutoin työkaluirrottimen ensimmäisen vaiheen saatoin kuitenkin jo testata.
Hihnapyörät kiinnittyy kara-akselin putkeen - siis siihen jossa hammasrattaat - putken sisään tulevalla sovittimella. Myös pinolin jousen kiinnitys pitää silloin uusia, sillä tuo hihnojen kiinnitysputki vie tilan jousen ulkopuoliselta ohjurilta, eikä lukituskaan haarasokalla hihnapyörien sisään voisi olla enää alkuperäisellä mallilla.
(https://lh4.googleusercontent.com/-E9O-s6Ldggg/UWEla7RP0xI/AAAAAAAACFU/5ZNu_ozZn-Y/s640/DSC07968.JPG)
Pinolin jousi kiinnittyy nyt uuden pitemmän kara-akselin päähän ruuvattavan pitkän holkin avulla. Holkin on oltava huomattavan pitkä jotta pinolin liike säilyy eikä holkki joudu pinolin ala-asemassakaan hihnapyörien yläpinnan alapuolelle.
(https://lh4.googleusercontent.com/-pyhZAKZj0zw/UWElbYSV8pI/AAAAAAAACFo/j9wfcn_bFzo/s640/DSC07959.JPG)
Holkin päälle tulee sitten lautasjouset jotka kiristävät R8-holkkipitimen (tai jatkossa ehkä "tarraimen") kara-akselin sisään. Vetotanko on siis jatkuvassa kiristyksessä ja vain vetokahvan käyttö vapauttaa terän. Vetotangon pituus pitää vielä päättää kun tarvittava jousien oikea määrä vahvistuu.
(Kiitos mpr - kierrepakka 7/16-20 on kotiutunut, joten saan nyt tehtyä uuden vetotangon luotettavalla oikealla kierteellä)
(https://lh6.googleusercontent.com/-YGhadkLsvhg/UWElcAi8QUI/AAAAAAAACF0/yxV-Jhxc-hc/s640/DSC07962.JPG)
Tein kokeen myös tuplajousilla. Tuo vipuvarren voima on kyllä uskomaton - tuplajousienkin kanssa terän vapautus oli vieläkin hyvin kevyt. Pinolin lukitus joutuisi silloin kuitenkin todella koville, joten pitää kokeilla tarviiko tuplajousia vai ei. Ensimmäisten kokeiden pohjalta en usko että tarvii.
(https://lh4.googleusercontent.com/--HyYdcwPn6g/UWElcTmdRoI/AAAAAAAACF8/B9aZB-3yahw/s640/DSC07967.JPG)
Kun koeasennus karalaatikkoon oli tehty, ja suunnitelma ohjainpaneeliksikin oli edennyt, oli aika palauttaa jyrsin toimintakuntoon ja aloittaa taas jyrsimiset.
Kotelon aukotus ja tarvittavien lisäosien (kehykset ja apukotelot) työstöt meneillään.
(https://lh6.googleusercontent.com/-gOvBgITkrXg/UWEldID4XsI/AAAAAAAACGI/FuPylo4yfvk/s640/DSC07993.JPG)
(https://lh6.googleusercontent.com/-o4ULG6rtQxg/UWEld3NRgbI/AAAAAAAACGY/4h7jnrw4vdM/s640/DSC07987.JPG)
Ja tällaisia niistä sitten tuli. Samoja ajoratoja sain hyödyntää mitä käytin sorvin ohjainpaneelin uudistuksessakin.
(https://lh3.googleusercontent.com/-R79SNED7cBQ/UWEle-NGw2I/AAAAAAAACGw/DUB47BMUmVI/s640/DSC07995.JPG)
Kun aukotukset on tehty ja näkyvät kehyksetkin on valmiina, saatoin jo latoa osat ensimmäistä kertaa paikalleen. Jotain yhtäläisyyttä aiempana nähtyyn suunnitelmaan tuossa kieltämättä on. :D
(https://lh5.googleusercontent.com/-elU2tcGEIcs/UWElfx6U-vI/AAAAAAAACHI/NiGWIyojjCI/s640/DSC07999.JPG)
Mutta sitten alkoikin oikea "nysväysvaihe" - tai turhamaisuus - tai miksi sitä nyt vain voisi kutsuakaan: tehtäviä joita ilmankin olisi voinut elää ja laite toimia, mutta joita oli kiva näperrellä ja saada oma kädenjälki esiin.
Mitähän tässä oikein jyrsitäänkään?
(https://lh4.googleusercontent.com/-skvkAOfGUWA/UWElgOCeFfI/AAAAAAAACHQ/P-bL9JECPYQ/s640/DSC08001.JPG)
Tällaisia pikkuriikkisiä linssejähän siinä - tai siis erilaisia kokeiluita.
(Tästä albumissa lisää selityksineen.)
(https://lh3.googleusercontent.com/-WK9LZe9ClhU/UWElhBAxFwI/AAAAAAAACHo/vISjrNLrWtQ/s640/DSC08007.JPG)
Edellä kasauskuvassa nähty kytkin saa nyt uuden kirkkaan linssin ja lisää toimintoja. Alkuperäisessä kytkimessä ei ollut merkkivaloa eikä edes lampun pidintä - vain tyhjä punainen linssi. Tuo kuvassa näkyvä vihreä LED tosin sai kuitenkin myöhemmin vaihtua 10 mm RGB-ledin tieltä - joka taas puolestaan toi lisää rakenneltavaa lähinnä johdotukseen. Tästä lisää myöhemmin.
(https://lh4.googleusercontent.com/-tPJO_EaTYYM/UWElgxbjLxI/AAAAAAAACHg/UySFlRALE-E/s640/DSC08006.JPG)
Ja sitä johdotustahan riittää, eikä tässä ole vielä edes kaikki.
Nyt ohjainpaneeliin ei tule vahvavirtaa lainkaan, joten johdotus voidaan tehdä signaalijohdoilla. Kytkettävää on 2 * D25 liittimen verran tulevana johdinnippuna ohjainkoneelta + tietty kaikki sisäiset kytkennät ja muutama pieni rele täälläkin, ja sitten lisäksi lähdöt oheistoiminnoille ja hieman turhamaisuuteenkin.
Keskitin jyrsimen pään lähdöt nyt ohjainpaneliin, eli ohjainkoneesta tarvin jyrsimeen näiden kaapeleiden lisäksi vain kaapelit steppereille ja moottorille.
(https://lh6.googleusercontent.com/-lIOFH_Q0twk/UWEliDKMLYI/AAAAAAAACII/BMMIBBjNIiQ/s640/DSC08011.JPG)
Ohjainpaneelin kiinnityksen tein nyt jyrsimen Z-tolppaan. Sitä varten piti työstää nivelvarsi. Ohjaimen voi kääntää myös vasemmalle puolelle koska kiinnitys on tolpan takana, mutta oikeakätisenä ja tilan puolesta oikealle puolelle se luontevasti asettuu. Paneelin voi kääntää haluamaansa etäisyyteen ja nivelet saa kiristettyä sopivan jäykiksi. Albumissa asiasta lisää.
(https://lh6.googleusercontent.com/-OLrBx54F78A/UWElizmRX3I/AAAAAAAACIY/sl9JIBoHMSQ/s640/DSC08020.JPG)
(https://lh5.googleusercontent.com/-_nbOLLiy7vo/UWElkJ4bNeI/AAAAAAAACI4/VVwxzzeeXqY/s640/DSC08026.JPG)
Mutta eiköhän tässä ollut jo tarpeeksi pituutta tähän mammuttipostaukseen.
Kommentit edelleen tervetulleita, ja albumissa kertoilin asioista hieman lisää.
Seuraavaksi onkin aika siirtyä ohjainkoneen kasauksen pariin, ja tietty vasta sitten näkee jäikö tästä käteen mitään muuta kuin hukkaan kulutettua aikaa (ja rahanmenoa).
Hienoa työtä!
Millä ohjelma nuo työstöradat noille muovikappaleille?
Kun edellä jo vilahti kuva tuosta ohjainpaneelin johtohässäkästäkin, niin pistin vielä ennen ohjainkoneen syövereihin siirtymistä kasaan pari kuvaa ohjaimen merkkivaloista. Merkkivalojen takia tuota johdotustakin jouduin hieman lisäämään. Tämä on siis sitä turhamaista näpräystä, sillä ilmankin olisi laite toki toiminut.
Johdotusta (ja pari pientä relettäkin) jouduin lisäämään siksi, että valitsin merkkivaloiksi SP-Elektroniikasta löytämäni 10mm RGB LEDit. Huomasin vasta ostettuani että nehän olivatkin common-anodi -tyyppisiä, eikä se sopinut sellaisenaan muuhun jo tehtyyn kytkentään. Siksipä jouduin lisäämään releet joilla sain GND:tä kytkettyä/katkottua tarpeen mukaan. Releet tinasin suoraan johtimiin ja ne ovat muun johdotuksen seassa ohjainpaneelissa.
Tässäpä hieman toiminnoista:
Päävirran kytkentä ohjainkoneessa ilmaistaan RGP LEDin sinisellä ohjaimen pääkytkimessä. Kun logiikka sitten käynnistetään ohjainen kytkimestä - siis steppereiden driverit, karan tamu-ohjaus, RPM-näytö , ... - vaihtuu pääkytkimen valo vihreäksi ja toki muutkin toiminnot ohjaimessa aktivoituu.
(https://lh5.googleusercontent.com/-0VeyPISl_AE/UWPVNEW5Q3I/AAAAAAAACJM/2et-EXxcark/s640/Ohjaimen%2520merkkivalot%2520-%2520p%25C3%25A4%25C3%25A4virta.jpg)
Karan pyörimissuunnan looginen väriyhdistelmä on Start-Stop -kytkimen RGB LED:ille vihreä ja punainen. TaMu:n ohjelmoin niin, että REV-suunta määrätään erillisellä kytkimellä, ja sitten Start-Stop käyttö samalla kytkimellä kuin FWD. Oletuksena Delta:ssa oli logiikka erillisille napeille jotka määrää suunnan samalla.
(https://lh4.googleusercontent.com/-rnVcufFBKsM/UWPVNlN6YTI/AAAAAAAACJU/Q0w0q1Z1c5k/s640/Ohjaimen%2520merkkivalot%2520-%2520fwd-rev.jpg)
Hätä-Seis katkaisee virrat lähes kaikesta - vain 12V ohjausvirta jää päälle. Tämä ei ole karan pyörimisen kannalta kaikkein nopein pysäytys, mutta lienee lähinnä määräyksiä. Jos TaMu:lla pidettäisiin virrat päällä, kara pysähtyisi nopeammin - sen huomasin sorvin modauksessa.
RGP LEDin punainen jää päälle kunnes Hätä-Seis erikseen vapautetaan.
Punainen voi olla päällä jo heti ohjainkoneen päävirran kytkemisen jälkeen jos Hätä-Seis nappi on pohjassa.
Käynnistykset on silloin aina estetty.
(https://lh5.googleusercontent.com/-50GSukmU9wM/UWPVOVeIYzI/AAAAAAAACJc/rRrT7tyBgyI/s640/Ohjaimen%2520merkkivalot%2520-%2520h%25C3%25A4t%25C3%25A4-seis.jpg)
Tein samalla valmiudet karan käyttöön CNC-ohjattuna, mutta en halunnut luopua kuitenkaan manuaalisestakin karan käytöstä, joten tällekin oli logiikka rakennettava. Käytännössä se tarkoittaa vaihtorelettä jolla signaalien tulosuunta valitaan: joko napit tai C6 Speed Driver -kortti. Kortti ohjainkoneessa.
Valittu asetus CNC-käyttöön ilmaistaan ohjainpaneeliin takaapäin kaiverretun tekstin valaisulla punaisin teholedein ja blokkaamalla manuaaliset käytöt.
(https://lh3.googleusercontent.com/-xeGFTu6QyY0/UWPVO9nQkMI/AAAAAAAACJk/O3rX5pRP05o/s640/Ohjaimen%2520merkkivalot%2520-%2520CNC.jpg)
Ja kaiken tämän logiikan takana on varsinainen johtohässäkkä.
(https://lh3.googleusercontent.com/-I21ZGEIxA1s/UWPVPVh8emI/AAAAAAAACOY/LFfoz683X_s/w800-h603/S%25C3%25A4hk%25C3%25B6kytkenn%25C3%25A4t.jpg)
Nyt on hyvä muistuttaa että tuo logiikka on tehty omaan käyttöön ja siinä varmaan on puutteita säännöksiin verrattuna.
Älköön kukaan siis kopioiko mitään tiedostamatta että tekee sen omalla riskillään, ja tämä on vain harrastuskäyttöön.
Toisaalta minulla ei ole tämän alan kokemusta, joten asioita olisi varmaan voinut tehdä paljon fiksumminkin. Pistin nämä omat viritykseni kuitenkin jakoon albumiin ja tänne siksi, koska itsekin hyvin mielelläni katselen muiden oivalluksia ja yritän oppia niistä.
Jatkokehitysideoita ja varoitukset havaituista riskipaikoista otan mielelläni vastaan.
Seppo, kyllä tuo nyt menee vahvasti hifistelyn puolelle. :D
On todella hieno ja pitkälle mietitty ohjausboxi.
Näyttää älyttömän hyvältä. Tuo oivallus CNC:n läpivalaisusta on tosi hieno idea !
Arvostan ! Eipä jäänyt mitään epäselväksi :)
Jussi
Tarkoitin noita reunapyöristyksiä, teitkö noi manuaalisesti?
Ahaa - tuota tarkoitit.
Tein ajolinjat tuohon osaan siten, että 6mm pallopäällä ajoin ensin koko näyttökehyksen alueen yli "Area Clearance" (tai jotain sinnepäin) -toiminnolla, joka on varmaan vastaava jolla porukat ajaa noita mahtavan komeita tauluja. Tuo ajo jätti tasaisille kohdille kylläkin "harjuja", sillä tein ajon hyvin suurin sivusiirtymin. Halusin valmista pintaa vain noissa vinoissa pinnoissa, ja se syntyi kun leikkuusyvyys oli pieni.
Sen jälkeen ajoin kehyksen vaakapinnan tasaiseksi tasapäisellä tappiterällä, ja samalla terällä ajoin sitten myös näytön kohdan syvemmäksi - siis aukon reunoja myöten "Contour"-ajolla.
Tuo kehyksen ulkoreuna vinous ei oikein tule esiin noissa kuvissa. Se oli vain yksi kokeiluista, ja vei kyllä suhteettoman paljon aikaa sopivia ajoja pähkäillessä. Kaikki kun piti opetella kantapään kautta.
Noin sain nuo pyöreät kulmat, ja area-ajolla tuli pyöristykset. 6mm pallopäähän tekee luontoaan jo sopivat pyöristykset.
Kun etuosa oli ajettu, sitten kiinnitys toista ajoa varten, joka oli nyt takaapäin. Silloin vasta kehyksen ulkokehä valmistui, ja myös aukko näyttösegmenteille avautui läpi.
No niin - tämä tulee nyt kyllä kronologisesti hieman liian aikaisin, mutta en malttanut olla jakamatta pientä videopätkää juuri tänään kasatusta kahvakäyttöisestä teränirrottimesta.
http://youtu.be/FoiKWP634so (http://youtu.be/FoiKWP634so)
Projekti nytkähti siis eteenpäin niin paljon, ettei Sumore parassa ole enää vanhaa DC-mottia eikä sen ohjausta, ei ääntä pitäviä ja aina hajoavia hammaspyöriä, eikä avaimella kiristettävää vetopulttiakaan.
Terien irrotus hoituu nyt näppärästi kahvasta, hihnat hoitaa välityksen ja TaMu ohjaa 3V-mottia uuden ohjauksen kautta. Kara on ohjattavissa joko manuaalisesti tai NC-koodilla Mach:n kautta.
Palataan kohta kuvien kera ohjainkoneesta ja lopullisesta asennuksesta, mutta tässä pieni maistiaisvideo - joka samalla on meikäläisen ihka ensimmäinen YouTube talletus :D
Kivan hiljainen on käyntiääni ja tuollaisen työkaluvaihtajan haluaisin puuhapajankin masiinoihin, huokaa, mutta ei nyt aika ja tarmo riitä nysväämään niitä, ehkä sitten joskus ::)
Pistin YouTubeen toisenkin lyhyen raakavideon jossa näkyy nyt sekä uusitun ohjainpaneelin että kahvairrottimen käyttö ja toiminta.
http://youtu.be/KDtUoz6oALI (http://youtu.be/KDtUoz6oALI)
Kuten videollakin näkyy - jos huomaa katsoa - tuo RPM näyttö tuotuna etäälle (n. 2 m kaapelimatkaa ja useita liittimiä) itse kortista toimii hieman viiveellä: karan pysähdyttyä numerot laskevat hitaasti, ja viimeisessä digitissä on luokka 5 RPM heittely.
Riski oli tiedossa kun halusin näytön erilleen noin yksinkertaisesti rakennettuna, joten kärsin mielelläni tuosta kauneusvirheestä.
Muutoin olen ohjainpaneeliin, hihnakäytön hiljaisuuteen ja teränirrottimeen lievästi sanottuna tyytyväinen. :D :D :D
Lainaus käyttäjältä: Seppo K - 26.04.13 - klo:15:03
Pistin YouTubeen toisenkin lyhyen raakavideon jossa näkyy nyt sekä uusitun ohjainpaneelin että kahvairrottimen käyttö ja toiminta.
http://youtu.be/KDtUoz6oALI (http://youtu.be/KDtUoz6oALI)
Kuten videollakin näkyy - jos huomaa katsoa - tuo RPM näyttö tuotuna etäälle (n. 2 m kaapelimatkaa ja useita liittimiä) itse kortista toimii hieman viiveellä: karan pysähdyttyä numerot laskevat hitaasti, ja viimeisessä digitissä on luokka 5 RPM heittely.
Riski oli tiedossa kun halusin näytön erilleen noin yksinkertaisesti rakennettuna, joten kärsin mielelläni tuosta kauneusvirheestä.
Muutoin olen ohjainpaneeliin, hihnakäytön hiljaisuuteen ja teränirrottimeen lievästi sanottuna tyytyväinen. :D :D :D
Sen verran tuohon että näytön pieneneminen vaiheittain kun kara on jo pysähtynyt johtuu ihan laskentatavasta. Kun mittarilla ei ole silmää jolla se näkisi että kara ei enää pyöri, niin se joutuu päättelemään sitä pulssivälistä. Näyttöä päivitetään siten, että luku näyttää aina sitä nopeutta millä kara (enää) enintään voisi pyöriä jos pulssi tulisi juuri sillä hetkellä. Kun on menty alle minimirajan niin nopeus tulkitaan nollaksi. Näytön putoamista voi nopeuttaa lisäämällä pulsseja per kierros jolloin pulssin väliaika tietty pienenee. Samoin sieltä asetuksista löytyy näytön päivitysväli jolla asiaan myös voi vaikuttaa.
Sitten semmoinen, että karat on mekaanisia vehkeitä ja ei ne oikeasti pyöri yli tuhannen kierroksen minuuttivauhtia yhden kierroksen tarkkuudella. Muutaman kierroksen heitot on minusta vielä ihan hyvä tarkkuus. Pulssigeneraattorilla herätettynä mittari ei heitä mutta sehän ei ole realistinen käytännön tilanne.
Että ei noista kannata olla huolissaan, ne ei ole oireita mistään viasta tai häiriöstä.
Ok, no hyvä se. Voisin kokeeksi laittaa oikeastaan toisenkin teippipalan akselin kylkeen ja tarkistaa asetuksia vastaavasti. Mutta tarkkuus riittää kyllä mainiosti tuollaisenaankin.
MUTTA, mutta:
On siinä jotain häiriöistä (kait) johtuvaa virhetoimintaa, kun segmenteissä olevat desimaalipisteet aktivoituu. Se ei tapahdu aina, vaan ajoittain.
Pisteillä ei ole käytännössä mitään merkitystä, joten pohdin jo voisiko ko. segmenttejä ohjaavan signaalijohdon katkaista. Seurailen kuitenkin ja kokeilen josko asetuksilla asian saisi kuriin.
Yllätyin että joinkin pitkien johtojen päässä näyttösegmentit toimii vielä noinkin luotettavasti.
Kara sais omaan korvaan kiihtyä rivakammin..?
Paljonko tollasella holkilla on voimaa koneistaa?
Lainaus käyttäjältä: Seppo K - 26.04.13 - klo:23:05
[...]
On siinä jotain häiriöistä (kait) johtuvaa virhetoimintaa, kun segmenteissä olevat desimaalipisteet aktivoituu. Se ei tapahdu aina, vaan ajoittain.
Pisteillä ei ole käytännössä mitään merkitystä, joten pohdin jo voisiko ko. segmenttejä ohjaavan signaalijohdon katkaista. Seurailen kuitenkin ja kokeilen josko asetuksilla asian saisi kuriin.
Yllätyin että joinkin pitkien johtojen päässä näyttösegmentit toimii vielä noinkin luotettavasti.
No tuo kyllä kieltämättä kuullostaa häiriöltä, koska ohjelmallisesti noita desimaalipisteitä ei ohjata. Signaalijohdin niille on kyllä kytketty ihan mahdollisia tarpeita silmälläpitäen. Mutta jos siellä nyt on eloa niin sen täytyy johtua häiriöistä.
Tiukkaan kierretyllä kaapelilla ja maadoitetulla suojavaipalla voisi saada häiriöitä kuriin, mutta jos ne ei varsinaisesti haittaa niin ehkä ei tarvitse tehdä mitään.
'
Nuo näytölle tulevat 13 johdinta ovat samassa 25-napaisessa suojatussa kaapelissa jossa on mukana muutakin signalointia - itse asiassa TaMu:n KeyPad:lle tulevat johdot ja Proben anturi. Tuo kaapeli on kyllä vaipallinen ja kierretty, mutta kun muutakin signalointia on saman kaapelin sisällä niin eipä tuosta vaipasta ole apua - ehkä jopa haittaa.
Mutta ei pisteet näytöllä käyttöä haittaa.
Eikös niiden signaali tule yhdellä johtimella kaikille näyttösegmenteille? Sen johtimen voisi kait katkaista ilman vaikutusta muuhun?
@Ville
Totta on että karan kiihtyvyys on videolla todella, todella hidas.
En ole vielä muuttanut mitään nopeuden ohjausparametreja TaMu:ssa, joten tuo on vielä oletusarvolla. Toki säädän kiihtyvyyden kuten tein sorvissakin. Sain vain nyt ensi kertaa eilen paikalleen TaMu:n KeyPad:n joten parametreja en ennen edes voinut helpolla asettaa.
Moottori ei TaMu:n oletusarvoilla saa taajuuttakaan kuin max. 60Hz.
En ole vielä päässyt kokeilemaan myöskään koneistusvoimaa, joten ei omakohtaista kokemusta.
Tuollaista vastaavaa holkkia ovat kuitenkin käyttäneet muutkin, esim. Hoss tuolla "Ameriikan saitilla".
Puristusvoimaa voi helposti lisätä jos latoo nuo lautasjouset parittain: siis 2 aina rinnan samaan suuntaan. Voima silloin tuplaantuu. Nyt käytetyt jouset ovat 3249N puristusvoimaltaan. Toki noitakin on jäykempiä.
Tuplajousitus vaatii sitten pinolille hyvän lukituksen työkalun vaihtohetkellä. Kahvan toimivuuden jo noinkin kokeilin, ja siltä osin toimii kevyesti.
(Parempi ja nopeampi pinolin lukituskin on tosin jo ajatuksissa suunniteltu - katsotaan toteutanko)
Toinen modaus joka parantaisi pitoa pyöritysliikkeelle olisi holkin ja pitimen pieni modaus.
Tilasin eilen jo toisen R8-holkin kokeita varten. Katsotaan tuleeko siitä mitään raportoitavaa. Holkkiin liitettävät pitimet teen kuitenkin pääosin itse, joten se puoli modauspuolesta olisi ok.
Pääsin vihdoin Delta:n TaMu:n parametrien kimppuun, ja heti tuli muutama kysymys kokeneemmille.
Oheisessa videopätkässä näkyy nyt karanopeuden kiihtyvyyden muutos, kun asetin sen "automaattiseksi säätymään kuorman mukaan".
Kiihtyvyys on nyt todella nopea, mutta eipä tuossa karassa mitään raskasta massaa olekaan rasitteena. KeyPad:n mittarin mukaan virrat käy kiihdytyksessä 1.6A:ssa.
Testailin videolla myös HätäSeis toimintaa ja CNC-käyttömoodia. Videossa näkyy nyt myös noiden merkkivalojen toiminta pääkytkimessä: sininen=valmius, vihreä=käytössä, punainen=hätä-seis aktiivinen. Start/Stop kytkimessähän on vihreä=myötäpäivään; punainen=vastapäivään.
http://youtu.be/zQiAwjj0Srg (http://youtu.be/zQiAwjj0Srg)
Mutta apuja kaipaan järkevistä asetusparametreista taajuuden minimin ja maksimin suhteen.
Nyt asetin maksimitaajuudeksi 80Hz.
Onko tuota vara nostaa ilman vaurioriskiä? Tuolla taajuudella moottori käy kyllä hyvin ilman tärinöitä - tuuletin (tai oikeastaan ilmavirta) pitää jo melkoista ääntä - paperit lähtee työtasolta lentoon.
Tuolla taajuudella pääsen hitaammallakin välityksellä 2030 RPM nopeuteen. Hihnan vaihto nopeammalle välitykselle on vain hieman näperelyä vaativaa, joten jos taajuutta on vara nostaa, sille voisi olla käyttöä.
Minimitaajuus lienee syytä asettaa ettei kuormita moottoria liiallisilla virroilla. Olikos se näin?
Asetin nyt minimiksi ohjaukseen 20Hz. Sillä pääsen hitaalla välityksellä 500 RPM nopeuteen. Harvemmin tarvii tuota hitaampaa - kait?
Delta huolehtii ettei kara käynnisty jos siltä pyydetään pienempää taajuutta - näin siis sekä manuaalisena että automaattiohjauksen tapauksessa.
Onko 20Hz minimitaajuus oikealla hehtaarilla - pitäisikö nostaa, vai onko vara laskea?
Tällaista tällä kertaa ...
Hyvältä näyttää.
Taajuuksista: Olen antanut itselleni kertoa että moottorin vääntö on hyvä (lähes max) 15-80 hz taajuuksilla, toki allekin voi kevyessä käytössä mennä.
Pienillä taajuuksilla kannattaa seurata ettei moottori kuumene jos kovasti kiusaa sitä.
Korkeilla taajuuksilla saattaa moottorin mekaaninen kesto lyhetä (tasapainotus jne) itse en 100 hz ylittäisi ainakaan halvemman hintaluokan moottoreilla.
Kiitokset mpr - tuolla taajuusalueella karanopeus valitulla hitaammalla välityksellä on 430 - 2330 RPM. Pistin asetuksiin kuitenkin alarajan 17 Hz:in, jolloin karanopeusväliksi tuli n. 500 - 2300. Tuo lienee sopiva suurimpaan osaan metallintyöstöä, vai ?
Suurempaa välitystä kokeilin kerran hetken ja n. 4500 RPM:n paikkeilla alkoi TaMu rajoitaa nopeutta. Silloin oltiin jossain 50-60 HZ:n välillä. TaMu:n näytöltä löysin virtamittauksen, joka näytti virran nousevan nopeasti yli 4000 RPM nopeudessa. Johtuukohan se hihnan jäykkyydestä vai mistä - massaa ei ole, eikä laakereidenkaan pitäisi alkaa kuormittaa? Lämpenemistä laakereissa ei ainakaan tuntunut.
4500 kierrosta on kuitenkin selvästi enemmän kuin oikeasti tarvin, joten kierrosten suhteen projekti näyttää onnistuneen.
Tehdäänpä tässä samalla myös pieni kuvapäivitys.
Tuolla Picasan puolella on lisää kuvia ollut nähtävissä jo jonkun aikaa. Nostan muutaman niistä esiin tässä.
Puuttuva komponentti kokonaisuudesta on enää ohjainyksikkö - tai ohjainkone, joksi sitä saatan ajoittain sanoa.
Rakensin sen alkuaan CNC-projektissa vanhan PC-kotelon sisään ja jatkoin nyt sen kalustamista. Kotelo alkaa olla jo aika täynnä, eli kovin paljon lisää toimintoja tuohon ei enää sovi. Olen tosin varannut siihen jo tilan myös A-akselin laitteille.
Moottorin syötön toin samanlaisella kaapelilla (1.5 mm2 ja suojavaippa) ja lukittuvilla XLR-liittimillä millä kytken stepperitkin. Olin asentanut liittimen jo A:ta varten, jonka otin nyt moottorikäyttöön.
Liitännät ohjainpaneeliin menee 2:lla suojatulla 25 napaisella kaapelilla D25 liittimin.
Huom: Jos nyt rakentaisin, niin laittaisin toisen kaapelin uros- ja toisen naarasliittimin! Miksi näin - no kytkin projektin aikana kerran kaapelit ristiin ja nyt odottelen Jonnelta uutta KeyPad:a TaMu:lle - perhana :(
(https://lh5.googleusercontent.com/-005AoLnMSaQ/UXwHcVhMhNI/AAAAAAAACLk/OuGa-Hbw7DA/w800-h600/DSC08033.JPG)
Aiemmin kotelossa jo olleiden Minebea powerin, SmoothStepper -ohjaimen ja PM752 stepperidrivereiden lisäksi koteloon tuli nyt muutaman releen ja yhden kontaktorin (ja jonkunmoisen johdinhässäkän ja parin pikkupowerin; 12V ja 5V) lisäksi Kremmenin suunnittelema RPM ohjainkortti. Tässäkään projektissa en laittanut 7-segmenttinäyttöjä itse kortille, vaan vein ne ohjainyksikköön omaksi sateliittinäytöksi. Kuvassa näkyy kuinka johdotin nyt vain 13 johdinta entisen 50 tilalta; jokainen näytön segmentti yhteisenä ja yksi ohjain jokaisesta digitistä. Ei mikään teknisesti siisti ratkaisu, mutta näköjään toimii.
Pitkä kaapelipituus (yhteensä reilut 2 m, ja useita liittimiä matkalla, sekä signaalit vielä samoissa kaapeleissa muiden signaaleiden kanssa) aiheuttaa yhden pienen ikävän piirteen näytössä: segmenttien desimaalipisteet loistaa satunnaisesti. Pitänee katkaista niiden ohjaus; se olisi vähemmän näkyvä "virhe".
Myös johdot RPM-anturille menee samojen kaapeleiden kautta, eikä kortilla ole siis D9 liitintäkään.
(https://lh6.googleusercontent.com/-3wj0_7S_2eE/UXwHlJ44DhI/AAAAAAAACMU/hjFBcAl7sQg/w800-h600/DSC08031.JPG)
Toinen uusi tuttavuus minulle ohjainyksikössä on C6 nopeudensäätökortti.
Rakensin nyt karan ohjauksen niin, että saan vaihtokytkimellä ohjauksen manuaaliseksi tai Mach:lla ohjatuksi.
Yksinkertaisin tapa (minun mielestä) oli käyttää tuota C6 korttia ja tuottaa sillä Mach:n ja SmoothStepperin avulla vastaava nopeuden ohjaus jännite (0-10V) ja releohjaukset start/stop:iin ja reverseen, mitä saadaan manuaalisella potikalla ja kytkimillä. Vaihtoreleellä valitaan joko manuaalisen tai automaattisen ohjauksen signaalit vietäväksi TaMu:lle. Deltan TaMu:ille olisi toki voinut viedä ohjauksen Mach:lta fiksumminkin, mutta sitten vuorottelu manuaali/automaattinen olisi pitänyt rakentaa toisin.
(huom: Kuvanottohetkellä ei C6 vielä ollut 12V powerin kytketty)
(https://lh4.googleusercontent.com/-fG8Jfi4pzPw/UXwHj0QZ8DI/AAAAAAAACMM/g_n71yqJiVs/w800-h600/DSC08036.JPG)
"Pirtistä" loppui kuitenkin yksinkertaisesti tila mahduttaa kaikkea sisään, joten itse Delta:n TaMu oli pakko jättää "porstuaan ja ulkoruokintaan". :)
Asensin siis TaMu:n PC-kotelon taakse,
TaMu:n liitännät on onneksi suojattu hyvin, eli ei noihin liittimiin vahingossa saa sormiaan tungettua. Laitan kuitenkin vielä lisäsuojat kaapeleiden liitinkohtien päälle. PC-laitekotelo on TaMu:n takaa auki, joten myös koteloon nyt lisätty tuuletin TaMu:n oman tuulettimen lisäksi kierrättää ilmaa ja jäähdyttää.
PC-kotelon alakulmassa näkyy myös tuo hyvin palveleva Minebea:n poweri, jonka olen asettanut yksinkertaisella jännitteenjakokytkennällä reguloiden 55 V jännitteeseen, ja sillähän se antaa vielä vajaat 10A virtaa.
Koko "ohjainyksikköpaketti" kytketään yleiseen sähköverkkoon normaalilla maadoitetulla laitejohdolla, joten yksikkö on hyvin liikuteltavissa.
(Saas nähdä nähdäänkö joskus sama yksikkö ohjaamassa Sumoren sorviakin - mene ja tiedä. Tehdyt ratkaisut on tarkoituksella tehty riittävän yhteneväisiksi.)
(https://lh6.googleusercontent.com/--3Q2eGusriE/UXwHqxuVowI/AAAAAAAACM0/P5zZF6zX8Lk/w800-h600/DSC08039.JPG)
Siinäpä olisi sitten koko modattu karapään modernisointi kuvina. Tosin tässä säikeessä on vain otos siitä mitä löytyy jo aiemmin linkitetyssä Picasan albumissa.
Vaiheena tässä projektissa on nyt säätöä ja säätöä ja säätöä.
Huomaan että teräpitimissä on yllättävänkin paljon heittoa.
Nyt kun pitää saada tuo R8 holkkipidin mahdollisimman keskeiseksi, jotta siihen liitettävä seuraava pidin ei sitten vain tuplaisi epäkeskeisyyttä, joutuu pahan valinnan eteen: pitääkö hankkia hyvin kallis pidin ja uskoa tilatessa että kallis pidin on sitten todella heitoton, vai yrittääkö tuunata olevaa edullisempaa pidintä sillä riskilläkin että se ei kuitenkaan onnistu?
Toistaiseksi olen tuolla jälkimmäisellä polulla. Alkuaan 6-satkun heiton olen saanut jo alle satkuun, mutta joskus joillakin kiinnityksillä heittoa on edelleen vajaa 3 satkua. Tuota ongelmaa ajoittaisesta suuremmasta heitosta en ole vielä onnistunut ratkaisemaan.
Pitää siis jatkaa .... ja kerron kyllä miten kävi...
Noista kierroksista,
Kierroslukualueen alapää taitaa riittää useimpiin tarkoituksiin. 500r/min pienempiä kierroksia tarvitaan messingillä terähalkaisijan ylittäessä ehkä 50 mm ja alumiinilla vieläkin enemmän. Teräksellä raja alkaa tulla vastaan 12 mm pora/jyrsinhalkaisijalla.
500 kierrosta riittää "hyvin" 16mm poralle.
Isompaan poraamiseen tarvitaan ehkä jo lisää ruutia koneelta muutenkin...
Kovametallilla jyrsiessä 500 kierrosta on jo liian vähän ottaen huomioon ettei tohon karalle mitään 32mm isompaa jyrsintä edes laiteta???