Terve,
Kuten taannoin täälläkin päivittelin, olen nykyisin "kohtuu"ison Matsuura-jyrsimen omistaja (manuaali väittää massaksi 6t), ja uudelleensähköistyksen mietintä on vauhdissa. Kiitokset vaan jäsenille jsa ja Jonne aseveliavusta uudistetun laitteiston hankinnassa. Nyt varsinaisen koneen ohjaukseen on tulossa kunnollinen Omronin C200-logiikka ja liikutteluun Omron/Yaskawa - 3-vaihe AC servot ja karalle Omron Sysdrive tamu.
Samalla tuo kuitenkin tarkoittaa sitä, että sähköistys astuu EMI-direktiivien aikakauteen kun antiikkinen lineaaritekniikka poistuu elektroniikkaromutaivaaseen. Kaikki nuo voimapurkit on varustettava kunnollisin häiriösuotimin, jotta naapureiden saippuaoopperat edelleen näkyy telkusta ilman lumisadetta.
Schaffner tekee kelvollisia suotimia, mutta niillä on hintansa ja köyhänä miehenä en aio niin paljoa investoida tähän kohteeseen. Onneksi olen kumminkin IEEE:n jäsen ja klubilaisena minulla on pääsy jeejeen dokumenttiarkistoon josta löytyy esipureksittua viisautta. Meinaan siis tehdä itse tarvittavat suotimet, joskaan en ole niille direktiivin mukaista hyväksyntää aikeissa hakea. Tärkeintä on kuitenkin että ne toimii ja se on käytännössä varmaa.
Ajattelinkin samalla kysyä, onko aiheeseen yleisempää mielenkiintoa, voisin miettiä noita saman tien vähän tuotteistetummin, jos joku muukin tarvitsisi. Tavoite siis on, että saavutetaan sama ja parempikin vaimennus kuin Schaffnerin yleisessä myynnissä olevilla suotimilla, joiden hinnat 3-vaihepurkeille pyörii luokassa 150-300 euroa per laaki teholuokasta riippuen. Oma tavoitehinta on tietysti murto-osa tästä, vähän toteutuksen hienoudesta toki riippuen.
Jos ketä kiinnostaa niin nyt on hyvä aika ilmaista se ja vaikuttaa lopputulokseen. Ainakin dokumentaatiota on syntymässä ja sen perusteella kopioiminen tulee olemaan helppoa. Vaihtoehtoisesti noita voi tehdä enemmänkin keralla, miten nyt porukalla sitä tarvetta ja kiinnostusta on.
Yksivaihesuotimiin on löytynyt kiinnostusta joten kellä kaikilla tarvetta on niin tällaista on nyt syntymässä:
(http://i11.aijaa.com/t/00759/9063797.t.png) (http://aijaa.com/v.php?i=007599063797.png)
Suodin on siis tarkoitettu EU-direktiivien mukaiseen sähköverkon häiriöiden vaimentamiseen. Periaatteessahan kyseessä on pakollinen juttu, eli suurin osa tehoelektroniikkaa pitäisi varustaa suodatimin. Toinen juttu kokonaan on kuka sitäkin valvoo kaikissa tapauksissa. Tähän kuitenkin on tämänkertaisella harjoituksella pyritty. EU-vaatimuksenmukaisuutta on käytännössä mahdoton osoittaa mittausten vaikeuden ja harrastajan ulottumattomissa olevien kustannusten vuoksi. Suunnittelusa on kuitenkin pyritty direktiivit täyttämään joten tuskin kauas jäädään jos ollenkaan.
- Häiriönvaimennus on toteutettu monitasoisesti siten, että piiristä löytyy kuormasta verkkon päin seuraavat suotimet:
-- differentiaalimuotoinen LC-suodin (L2,L3,Cx2) vaimentamaan vaiheen ja nollan väliin indusoituneet häiriöt,
-- maksimi lain sallima kapasitiivinen shuntti vaihe- ja nollajohdosta potentiaalintasaukseen (Cy1,Cy2),
-- korkeainduktiivinen yhteismuotokuristin (L1) pysäyttämään vaiheen ja nollan kautta samanaikaisesti etenevät häiriöt,
-- lopuksi vielä kohtuuiso shunttikapasitanssi takaisinkierrättämään viimeiset differentialimuotoiset häiriöt ennen verkkoa (Cx1).
- Verkkoa vastaan on vielä varistorisuojat kaikissa johdinväleissä kaappaamassa verkon ylijännitepiikit jolloin suodin ja sen takana olevat laitteet pääsevät ukkoskeleillä vähemmällä.
Suotimen mitoitusimpedanssi on ~50 ohm mikä sopii hyvin noin kilowatin läpimenevälle maksimiteholle. Mitoitukset on tehty siis max 1 kW tehollista kuormaa silmälläpitäen. Hetkelliset huipputehot voi olla enemmänkin laitteen siitä kärsimättä, mutta induktorien magnettisydänten saturaatio huonontaa suodatusta jos nimelliskuorma ylitetään huomattavasti.
Jatkuvalla maksimiteholla käämien lämpötila nousee noin 90-100 asteeseen, mikä ei ole niille ongelma, mutta pitää huomioida suotimen sijoittelussa, ettei mikään lämpöherkkä juttu kärsi.
Kaikki verkkojänniterasitukselle alttiit kondensaattorit ovat määräystenmukaisia X- ja Y-turvaluokiteltuja komponentteja tunnetuilta valmistajilta, näillä näkymillä Epcos ja Panasonic, molemmat laadukkaiksi tiedettyjä merkkejä.
Komponentit kasataan 2-puoleiselle piirilevylle normaalein läpijuotettavin komponentein. Mitään vaikeaa tai erikoistekniikkaa ei ole käytetty.
Laite kasataan edulliseen peltikoteloon jolla säästetään hinnassa mutta ei toimivuudessa. Koska tämä on tarkoitettu kiinteään kojeistoasennukseen, kustannuksia on säästetty lisää jättämällä liittimillä hienostelu pois. Johdot kytketään suoraan kortille juottamalla ja tuodaan ulos läpivientikumien kautta.
Piirilevyn juottaminen ja kotelon kasaaminen jää vastaanottajalle. Tämä mahdollistaa yksilöllisen kiinnitysratkaisun asennuskohteeseen, ja pelastaa minun vapaa-aikaani muuhun käyttöön. Prototyyppi laitteesta tietysti tehdään, joten (toimivat) kasausohjeet tulee tietysti mukaan.
Näillä eväillä komeuden hinnaksi tulee aika tarkkaan 25,00 euroa per kappale, + mahdolliset postikulut. Helsinki-Espoo-Vihti -akselilla tavara kulkee myös kädestä käteen.
Jos tarvetta esiintyy niin minullepäin viestiä, pistän tilaukset liikkeelle näillä näkymin ensi viikon aikana.
FAARIllen ainakin yksi kipale,mikäli meikäläisen älylahjoilla saan sen kasahan. :'( Laitan yv:llä lisää.
FAARI 58
Näin aamulla luetun ymmärtäminen vähän tökkii. Tarvitaanko joka vaiheeseen oma purkkinsa vai vaiheet menee yhdellä. Tilaan aluksi yhden.
Lainaus käyttäjältä: sepän poika - 16.11.11 - klo:08:47
Näin aamulla luetun ymmärtäminen vähän tökkii. Tarvitaanko joka vaiheeseen oma purkkinsa vai vaiheet menee yhdellä. Tilaan aluksi yhden.
Joo, jokainen vaihe tarvitsee suotoa, muuten häiriöt karkaa sitä kautta.
Jos sulla on 3-vaihesysteemi niin sen kanssa odota vähän aikaa. Piirrän seuraavaksi 3-vaihesuotimen joita tarviin itsekin. Siitä on lisää tietoa varmaan viikon sisällä. 3 x 1-vaiheinen suodatin on tyhjää parempi, mutta ei kovin kustannustehokas eikä suodatusominaisuuksiltaan yllä oikean 3-vaihelaitteen tasalle. 3-vaiheinen on tietty arvokkaampi kuin 1-vaiheinen mutta ero ei ole dramaattinen ja sillä päästään vähän isompaan yhteistehoon.
Eli seuraavaksi on tulossa max 5 kW 3-vaihesuodin.
Vahvista vielä, tarviitko sen 1-vaiheisen joka tapauksessa vai jäätkö odottamaan 3-vaiheista?
Moi
Tilaan yhden kappaleen jemmaan.
Tamun edessä tuosta suodattimesta (kaupallinen versio 3~) ainakin omassa koneessa on apua.
Mulla on koneessa karan nopeudelle näyttö ja se sekos aina kun tamu oli käytössä ei auttanu muut häiriönpoisto yritykset, mutta heti kun laitto suodattimen tamun eteen ongelma poistui, nyt näyttö toimii.
Joutui vaan ohittamaan vikavirtakytkimen ( ? 50mA) kun suodattimen laittoi, ei pysyny päällä.
Noita TaMuja on kertynyt nurkkiin puoli tusinaa vuosikymmenen aikana. Ainakin puolet on sisäänsyötöltään yksivaiheisia, joten otetaan nyt ainakin yksi semmoinenkin, pääsee tinaamaan. TaMuja on Omronin mopo ja ABB:n ACS 100, -200 ja -300. Kyllähän ne kaikkkin on mopoja.
Lainaus käyttäjältä: mpr - 16.11.11 - klo:12:17
Moi
Tilaan yhden kappaleen jemmaan.
Tamun edessä tuosta suodattimesta (kaupallinen versio 3~) ainakin omassa koneessa on apua.
Mulla on koneessa karan nopeudelle näyttö ja se sekos aina kun tamu oli käytössä ei auttanu muut häiriönpoisto yritykset, mutta heti kun laitto suodattimen tamun eteen ongelma poistui, nyt näyttö toimii.
Joutui vaan ohittamaan vikavirtakytkimen ( ? 50mA) kun suodattimen laittoi, ei pysyny päällä.
Okei, laitetaan listaan sinulle yksi.
Tuo vikavirtakytkinten laukeilu on näiden suodinten kirous, ainakin jos niiden rakenteessa on jätetty noudattamatta suositusten mukaisia maksimivuotovirtoja (tässä niitä on noudatettu). Ja vaikka on noudatettukin, niin riittävä määrä suotimia vuotaa yhdessä kumminkin liikaa jossain vaiheessa. Tuo vuoto on siis ihan suunniteltu juttu ja näkyy minunkin laittamassa piirikaaviossa (ne Cy -konkat). Niillä kierrätetään häiriöitä suoraan maadoituksen kautta takaisin jolloin konkat samalla aiheuttavat pienen maavuotovirran. Maksimi sallittu on milliampeeriluokassa, en muista tähän hätään tarkkaa arvoa mutta ~1 mA kuitenkin.
Vaikka suodin ei korvaakaan hyvää laitesuunnittelua, se on usein ainoa keino päästä eroon hankalista häiriöistä, kun ei niiden voimapurkkien sisään enää pääse säätämään sen jälkeen kun ne on tehtaalta lähteneet. Suurtaajuiset häiriöt etenee joskus kiusallisen tehokkaasti varsinkin jos maadoituksissa ja potentiaalintasauksissa on vähänkään toivomisen varaa. Siitäkin aiheesta voisi tänne kirjoitella juttua jossain välissä jos vaan aika riittää. Ehkä joulun välipäivinä sitten :)
Lainaus käyttäjältä: sepän poika - 16.11.11 - klo:12:34
Noita TaMuja on kertynyt nurkkiin puoli tusinaa vuosikymmenen aikana. Ainakin puolet on sisäänsyötöltään yksivaiheisia, joten otetaan nyt ainakin yksi semmoinenkin, pääsee tinaamaan. TaMuja on Omronin mopo ja ABB:n ACS 100, -200 ja -300. Kyllähän ne kaikkkin on mopoja.
OK, kuitti tähän ja laitetaan listaan.
Kaikkihan nämä meidän vehkeet on mopoja. Aikamiesten moottorikäytöt mitoitetaan megawateilla, ei kilowateilla. Niinkuin entinen Strömbergin käyttöönottaja totesi Kuusankoskella uuden Valmetin paperikoneen kaksoisviiraa ensi kerran pyöräyttäessä: jännä nähdä lähteekö liikkeelle vai muuttuuko valoksi ja lämmöksi. Kuka on niin vanha että on nähnyt kehätulelle menneen ison tasavirtakoneen niin tietää mistä puhutaan.
Täälläkin on entisiä strömbergiläisiä, ehkä jotkut muistavat 70-luvulta kun Pitskun tehtaalla tehtiin napajäänmurtaja Jermakin potkurimoottoreita. Pelkkä ankkuri painoi 140 tonnia. Ne ei olleet mopoja :)
Moikka!
Olen nähnyt suht ison tasavirtakoneen, joka oli junassa. Muistaakseni 3kv/dc käyttöjännite ja virtaa hirmuisesti. Oli ajettu erotusjakson yli liian hiljaa täydellä kuormalla. Erotusjakson aikana sähkönsyöttö katkeaa hetkeksi. Yli pitäisi mennä riittävän lujaa, jottei vauhti putoa. Nyt putosi ja kippari puikoissa vielä hiukan märät unet silmissä. Ei huomannut pudottaa tehoa vaan yli mentiin max.väännöllä. Kun taas sähkö palasi niin somasti sulasi motin ankkurin pää. Sula palava kupari tms. sinkoili pitkin peltoa joka raosta mitä veturin alla oli. Nykyään hiukan elektroniikkaa mukana, joka hoitaa tuon erotusjakson fiksummin.
Lainaus käyttäjältä: Kremmen - 16.11.11 - klo:13:29
Niinkuin entinen Strömbergin käyttöönottaja totesi Kuusankoskella uuden Valmetin paperikoneen kaksoisviiraa ensi kerran pyöräyttäessä: jännä nähdä lähteekö liikkeelle vai muuttuuko valoksi ja lämmöksi. Kuka on niin vanha että on nähnyt kehätulelle menneen ison tasavirtakoneen niin tietää mistä puhutaan.
Täälläkin on entisiä strömbergiläisiä, ehkä jotkut muistavat 70-luvulta kun Pitskun tehtaalla tehtiin napajäänmurtaja Jermakin potkurimoottoreita. Pelkkä ankkuri painoi 140 tonnia. Ne ei olleet mopoja :)
Voisin tilata suotimia 4-kappaletta
Moi
Olisikohan minulle apua tuosta?
Hakelämmitysjärjestelmän ruuvin tamu on tappanut radioharrastuksen lähes kokonaan. Sitä pörinää ei kauan jaksa kuunnella. Suojatun kaapelin käyttö moottorin piuhoissa auttoi hiukan.
Taajari on Invertek Optidrive E2, 1phase, joka manuaalin mukaan sisältää jonkinlaisen EMC- suotimen. Onkohan puhumus samasta asiasta. Manuaalin saa valmistajan sivuilta mutta vaatii kirjautumisen. Tässä linkki jos joku viisaampi viitsisi tarkistaa.
http://www.invertek.co.uk/product_optidrive_e21.aspx
Suotimesta asiaa pdf;n sivulla 7. Sivulla 8 kytkiksessä kyllä on Optional Input Filter kuvattuna.
Niin ja filtterin kytkevä ruuvi on paikoillaan
Nakamurassa on nykyään samaa sarjaa 11kW taajari. Siihen sitten suodinta seuraavaksi :)
Vekku
Edit: Tilaan yhden suotimen!
Lainaus käyttäjältä: ParturiA - 16.11.11 - klo:21:32
Voisin tilata suotimia 4-kappaletta
OK, kuitti tähän.
Lainaus käyttäjältä: salmve - 16.11.11 - klo:22:21
Moi
Olisikohan minulle apua tuosta?
Hakelämmitysjärjestelmän ruuvin tamu on tappanut radioharrastuksen lähes kokonaan. Sitä pörinää ei kauan jaksa kuunnella. Suojatun kaapelin käyttö moottorin piuhoissa auttoi hiukan.
Taajari on Invertek Optidrive E2, 1phase, joka manuaalin mukaan sisältää jonkinlaisen EMC- suotimen. Onkohan puhumus samasta asiasta. Manuaalin saa valmistajan sivuilta mutta vaatii kirjautumisen. Tässä linkki jos joku viisaampi viitsisi tarkistaa.
http://www.invertek.co.uk/product_optidrive_e21.aspx
Suotimesta asiaa pdf;n sivulla 7. Sivulla 8 kytkiksessä kyllä on Optional Input Filter kuvattuna.
Niin ja filtterin kytkevä ruuvi on paikoillaan
Nakamurassa on nykyään samaa sarjaa 11kW taajari. Siihen sitten suodinta seuraavaksi :)
Vekku
Edit: Tilaan yhden suotimen!
Kuitti ensinnäkin tilaukseen. Meni listalle.
Sitten tuohon kysymykseen. Mitä ilmeisimmin on kyse juurikin EMI-häiriöistä jotka iskevät vastaanottimeen. Suodatimet varmasti auttavat, mutta suoralta kädeltä on mahdotonta sanoa poistavatko ne ongelman kokonaan. Se riippuu nimittäin myös siitä, miten sähköasennus ja erityisesti potentiaalintasaus ja maadoitukset yleisesti on toteutettu. Olennaista on estää häiriöiden eteneminen säteilemällä ja johtumalla lähteistä uhreihin. Suodattimet muodostavat korkeaimpedanssisen esteen häiriöiden johtumista vastaan ja kierrättävät häiriövirrat takaisin lähteeseen, tai maadoittavat ne potentiaalintasaukseen. Sen sijaan suodin ei juuri pysty estämään häiriösäteilyä antenneina toimivista kaapeleista. Tähän auttaa vain hyvin mietityt johdinreititykset ja kaapeleiden EMI-säteilysuojaus johtimien kiertämisellä ja hyvin maadoitetuilla suojavaipoilla. Vähänkään pidemmät ja enempi tehoa siirtävät (kilowattiluokka) moottorikaapelit pitäisi olla vaippasuojattuja. Nuo vaipalliset kaapelit vaan on harvinaista herkkua, joten itse olen valmistanut niitä käyttäen tinattua lankapalmikkosukkaa. Hieman työlästä mutta erittäin tehokasta, kunhan sitten myös maadoitus on kunnossa.
Voin vilkaista tuota linkkiä josko siitä suotimesta selviäisi jotain.
Tsekkasin tuon Invertekin tamun manuaalin nyt, mutta valitettavasti sieltä löytyy vain maininta EMI-suotimesta, ei sen piirikaaviota. Se nyt ei olekaan yllättävää, harvoinpa valmistajat levittelevät sellaista tietoa laitteistaan.
Jos nyt oletetaan että se on kytketty käyttöön niin kaipa sillä jotain vaikutusta on. Asiaa voi tietty testata irroittamalla filtterin kytkentäruuvin laitteen kyljestä, jolloin suodatin kytkeytyy ilmeisesti pois päältä. Häiriöiden pitäisi tällöin pahentua, muuten suotimella ei ole ollut mitään tehoa.
Lisäsuodin on pieni kustannus joten itse kyllä kokeilisin sitä kun häiriö on oikeasti haittaava. Sen jälken täytyy alkaa tutkimaan kaapelireittejä ja maadoituksen tilannetta, ja niitähän voi tutkia joka tapauksessa. Niillä on suuri merkitys tässä harjoituksessa.
No niin, piirilevyt ja komponentit meni tilaukseen viime viikolla, joten perästä kuuluu niille jotka tässä vaiheessa olivat aiheesta kiinnostuneita.
Kun täällä toisaalla oli näköjään pirkka-niksipalstaa kehittymässä niin kannanpa korteni kekoon tässä häiriöntorjunta-asiassa.
Kuten tiedetään, kunnolliset vaippasuojatut moottorikaapelit ovat paitsi kalliita, myös harvinaista riistaa siinä mielessä, että koneenrakentaja tarvitsee milloin minkäkinlaisen yhdistelmän johtimia kaapeliinsa, ja milloin minkäkin mittaisena. Senpä takia asennus usein tehdäänkin erillisjohtoja vetämällä, jolloin häiriösuojaus ei ole sitä mitä se voisi parhaimmillaan olla. Tässä siis niksi niille joilla on aikaa ja energiaa enemmän kuin kapitaalia.
Tosi köyhän miehen suojattu moottorikaapeli:
Tarvitset näitä:
- Kaikki ne johtimet joista kaapeli muodostuu, pätkittynä lopulliseen mittaansa + n. 5-10 %,
- Rulla alumiinifoliota,
- Pari alumiinista pakasterasiaa, sellaisia jossa mamma lämmittelee peruna- ja lanttulaatikot jouluna,
- Rulla tuorekelmua, siis sitä keittiöhommissa käytettyä elmukelmua,
- Sopivan kaliiberista kutistesukkaa,
- Sähköteippiä useampia rullia kaapelin pituudesta riippuen,
- Riittävän iso tila johon kaapelin mahtuu pingottamaan suoraksi.
Ja näin se käy:
- Levitä kaapeliin tulevat johtimet suoriksi ja kiinnitä toiset päät nippuna vaikkapa ruuvipenkkiin tai johonkin missä ne varmasti pysyvät kiinni lipeämättä,
- Selvittele johtimet niin, että kaikki ovat nätisti suorina ja rinnakkain,
- Kun johtimet on selvät, kiinnitä niiden toinen pää yhtenä nippuna porakoneeseen,
- Vedä nippu tiukalle ja porakonetta rauhallisesti pyörittämällä kieputa koko nippu kierteelle. Kierteen jyrkkyys on sopiva kun se vapautettuna on karkeasti 10 senttiä per kierros. Jäykät johtimet tai ison nipun voi joutua jättämään harvemmaksi, ja paljon tiukemmasta ei ole vastaavaa hyötyä,
-Irrota nippu ja pingota se molemmista päistä tukevasti kiinnittäen sopivalle korkeudelle. Nyt kaapeliaihio on valmiina vaipoitettavaksi.
Vaippana toimii alumiinifolio kuten oli helppo arvata. Koska folio on kovin haurasta, sitä pitää käsitellä varovasti ja määrätyllä tavalla. Toimi siis näin:
- Ota pieni pätkä sähköteippiä ja kiinnitä se folion päähän keskilinjalle. Rullaa foliota vähän auki ja teippaa se kiinni kaapelin päähän siten, että folio roikkuu yhtä paljon molemmilta puolilta. rullaa nyt varovasti folio koko kaapelin päälle samalla tavalla. Lopputuloksena koko kaapelin päällä roikkuu folio symmetrisesti.
- Seuraavaksi folio kierretään kaapelin ympäri. Suunnalla ei ole väliä. Aloita painamalla roikkuvat puolikkaat yhteen ja lähde varovasti puristelemalla kiertämään molempia kaapelin ympäri. Älä yritä kiertää alkupäätä heti loppuun asti, vaan etene päästä päähän vähitellen lisäämällä kiertoa. Folion ei tarvitse asettua täysin sileästi kaapelia vaste, eikä se onnistuisikaan. Lopputulos on pakosta jonkinveran muhkurainen, mutta se ei haittaa. Itse asiassa siitä on hyötyä kun foliolle jää vähän pelivaraa kaapelia taivutettaessa. Puristele kuitenkin ilmat pois folion ja kaapelin välistä.
- Kun olet saanut folion kokonaan kierrettyä, tulee kelmun vuoro. Kelmua kierretään pari kerrosta tukevoittamaan foliota ja estämään pinnoiteteipin tarttuminen folioon. Kelmun voi asentaa samalla tavalla kuin folion, tai ehkä kuitenkin helpommin kiertämällä spiraaliksi kaapelin ympäri. Itse tein jälkimmäisellä tavalla. Kelmulla pinnoituksen alkupaikka määräytyy nyt sen mukaan, mihin kaapelin maadoitusliitokset ovat tulossa. Suojattu moottorikaapeli maadoitetaan tyypillisesti molemmista päistä siten, että se kiinnitetään pannalla koneen tai sähkökaapin runkorakenteisiin. Pantakiinnitysten paikka pitää nyt arvioida ja kelmu kierretään niiden väliselle matkalle, maadoituskohtia peittämättä. Jos ei ole mitään arviota niin maadoituskohdat voi arvalla laittaa noin puolen metrin päähän kaapelin päistä, sillä jää pelivaraa itse asennukseen.
- Kun kaapeli on kelmutettu, laitetaan maadoitusvahvikkeet paikalleen. Ne tehdään foliovuokia pilkkomalla, eli leikkaa vuoan pohjasta noin kymmenen sentin levyinen siivu ja kierrä se muutamaan kertaan mahdollisimman tiukasti foliovaipan ympärille maadoituskohtaan. Varmista molemmissa reunoissa sähköteipin pätkällä, ettei kierre purkaannu.
- Nyt alkaa harjoituksen sormivoimia kysyvä osuus: teipataan koko kaapeli, eli surraa sähköteipillä maadoituskohtien väli peittoon niin, ettei kelmu ja folio paista väleistä vaan ovat kunnolla teipin suojassa. Yksi rulla riittää noin kolmeen metriin kaapelia, rullan koosta tietenkin riippuen. Kaapelin päitä ei kelmutettu, mutta teippaa nekin suunnilleen sinne asti, missä aletaan tarvitsemaan yksittäisiä johtimia esiin. Tätä teippausta on myöhemmin helppo säätää tarpeen mukaan.
- Varmista vielä maadoitusvahvikkeiden reunat kutistesukan pätkillä jottei systeemi lähde purkautumaan.
Näin on te-se-itse -mies melkein vähällä vaivalla valmistanut melkein aidon vaipallisen kaapelin.
Pari huomiota vielä. Jos teet tällä tavalla esim servomoottorin kaapelin, johon kuuluu voima- ja pulssianturijohtimia, niin niitä ei tietenkään kierretä yhteen nippuun. Vain sellaisia johtimia kierretään keskenään, joissa menee ja palaa saman virtapiirin virta, esim AC-servon staattorikaapelit, askelmoottorin käämikaapelit jne. Pulssienkooderin piuhat pidetään näistä mahdollisimman tarkkaan erossa, ainakin erikseen kierrettyinä, mutta mieluiten myös erikseen vaippasuojattuina. Helppo konsti on liittää kaapeliin vaikkapa yksi tai pari JAMAK-instrumenttikaapelia saman kelmun sisälle jolloin teippauksen jälkeen on ikäänkuin vain 1 kaapeli. JAMAKit on toki maadoitettava erikseen omilla konsteillaan.
Tähän semmoista väliakatietoa, että piirilevyt saatiin tänään ja suurin osa komponenteista tuli Mouserilta jo viime viikolla. Vielä odotellaan kelasydämiä ja käämilankoja Menting Mikroelektrikiltä (lähteneet liikkeelle toissapäivänä Saksasta) ja sitten päästään asiaan. Kasailen ja koeajan yhden proton jolla varmistan, ettei mitään ajatusvirheitä ole pässyt hiipimään piirustuksiin ja sitten aletaan toimitella tavaraa tilaajille päin.
Alkuperäinen hinta-arvio piti hyvin paikkansa. Osat näyttäisi kulkevan yhdessä n. 3 euron maksikirjeessä, joten sen verran postikulua on luvassa. Mielellään saa kyllä suoraan kouraankin Vihti-Espoo-välillä kun vaan sovitaan paikka ja aika sitten.
Tollaasta Faari tokelsi köyhän miähen suajattun kaapelin alkupää,maakaapelilla. ;D(Mamma on tiätysti kiukuus ku foliot hävis keittiöst.) ::)
FAARI 58
No niin. Nyt on komponentit saatu ja voitaisi kohtapuoliin alkaa toimitella tavaraa. Semmoisen joudun vielä tekemään, että pitää hakea 3 millin tähtialuslevyjä kun ääliö Partcon poika laittoi mulle 2,5 millin levyjä pussin. Ei oikein mene kiinnitysruuvit läpi... Eiköhän sekin ole huomenna hanskassa.
Laittakaapa minullepäin vaikka yv:nä toimistusosoitteita, ketkä tilailivat näitä suotimia. Eli minun listan mukaan seuraavat:
-Faari58
-jarkko.j
-saulij
-ParturiA
-mpr
-sepän poika
-salmve
Suotimen kustannusarvio 25 euroa piti, laitan lopputulosta ja pankkiyhteystietoja yv:llä kunhan edullisin postitustapa on selvillä.
Tämän viestin liitteenä suotimen rakennusohje. Siitä saa vapaasti kysyä jos joku jää epoäselväksi. (HUOM: Foorumissa on bugi jonka takia Firefox 8 ei lataa liitetiedostoja oikein. Pari viestiä alempana on latauslinkit Mediafiren tiedostopalvelimelle).
Faari58:lle tiedoksi: sulle tulle valmiiksi kasattu suodin; kun olit ensimmäinen, niin saat testikappaleen. Se on tismalleen sama kuin muutkin, mutta kelat käämitty ja laite kokeiltu toimivaksi.
Tavarat meni nyt postiin, että tulossa on. Koitin laittaa kaikille tilanneille yv:tä, mutta jos ei kuulu niin huomauttakaa.
Kaikki palaute on tervetullutta ja otetaan jatkossa huomioon, kun näitä joudun kumminkin vielä muutaman tekemään ainakin itselleni, mutta edelleen kaikille halukkaille myös.
Moi,
Onkos tuon ohjeen linkki ihan ok? mulla ei suostu aukeemaan..... lataa vain php tiedoston, eikä PDF kuten liitteessä kyllä pääte..... onko vika vaan mulla....mussa
-Jarkko
Samaa outoilee mullakin
mulla aukesi ihan normaalisti
Laigtoin kopion Mediafireen. Koetakaapa tätä linkkiä: http://www.mediafire.com/?doh9jhvf9f2c142 (http://www.mediafire.com/?doh9jhvf9f2c142)
Mediafiren kautta toimii, kiitos.
Ohjeistus on selkeä ja helposti tajuttava, jopa ilman suurempia alan koulutuksia.
Nyt odottamaan postin saapumista.... sitten käämitään.
-Jarkko
Ohjeessa on kiireestä johtuvia kiroitusvihreitä siellä täällä, mutta korjataanpa tähän yksi joka saattaa hämmentää:
Lause sivulla 5 kuvan 7 yläpuolella on tekstissä näin: "Komponenttien kokoero on jo varma vinkki, mutta isompi siis on Cy1 ja pienempi Cy2 ja asennetaan merkityille paikoilleen." Korjattu lause: "Komponenttien kokoero on jo varma vinkki, mutta isompi siis on Cx1 ja pienempi Cx2 ja asennetaan merkityille paikoilleen."
Linkki korjattuun dokumenttiin http://www.mediafire.com/?doh9jhvf9f2c142 (http://www.mediafire.com/?doh9jhvf9f2c142)
:'( onko mitään helppoa jippoa millä ton käämilangan sais nätisti tuon toroidin ympärille.... ja montako kertaa käämilanka kestää uudelleen käämimisen... 5:dettä kertaa menossa auki.
-Jarkko
Ensimmäinen käämintä takana, sormiin sattuu mutta 35 kierrosta sai juuri ja juuri mahtumaan. Ilmeisesti suojalakkakin kesti tuon uudelleen kääminnän, kun ei alkanut hilseilemään.
Pystynkö jollain varmistamaan että kuristin on kunnossa, eikä esim oikosulussa, lakan rikkoutuessa? Yleismittarilla?
Toinen noista 35 kierroksen käämimisestä menikin sitten kerralla, kun oli ekan kanssa harjoitellut.
-Jarkko
Lainaus käyttäjältä: jarkko.j - 14.12.11 - klo:09:25
Ensimmäinen käämintä takana, sormiin sattuu mutta 35 kierrosta sai juuri ja juuri mahtumaan. Ilmeisesti suojalakkakin kesti tuon uudelleen kääminnän, kun ei alkanut hilseilemään.
Pystynkö jollain varmistamaan että kuristin on kunnossa, eikä esim oikosulussa, lakan rikkoutuessa? Yleismittarilla?
Toinen noista 35 kierroksen käämimisestä menikin sitten kerralla, kun oli ekan kanssa harjoitellut.
-Jarkko
Toroidin käämintä onkin yksi v-mäisimmistä hommista kun paikat on ahtaat ja kierroksia paljon. Onneksi käämilanka on yllättävän kestävää kunhan sitä ei raavita tai viilletä millään terävällä. Tuo teille toimittamani lanka on lämpöluokan H (180C) lankaa 2,7 kV eristyslujuudella, joten ei se pinnoite siitä ihan helposti irtoa taivuttelemalla, ja murtumaan sitä ei varmaan käsin saa millään.
Yleismittarilla ei ole mitään pomminvarmaa keinoa mitata mahdollista eristevikaa. Ainoa mitä tulee mieleen on mitata resistanssia siten, että kuorii toisen kääminpään ja mittaa sitä vasten pitkin käämitystä etsien johtavia kohtia. Olen kumminkin täysin varma, että ellet ole hartiavoimin runnonut lankaa umpisolmuille, et tule murtumia löytämään.
Sitäpaitsi tuo on onneksi kuristin eikä muuntajakäämi, joten päiden välinen jännite-ero 50 Hz taajuudella on käytännössä olematon. Mitään kierrosten välistä jänniterasitusta ei juurikaan ilmene. Ainahan voisi lakata varmuudeksi koko käämin, mutta enpä suosittele edes sitä koska kuristin lämpiää lähinnä kuparihäviöiden johdosta ja lämpö poistuu paremmin kun lankaa ei ole pinnoitettu millään ylimääräisellä lisämössöllä.
Moi,
Juu, solmuun ei päässyt menemään, osittain kyllä toroidin ympärille aika tiukkaan(sormivoimin) -> 90asteen mutka aina toroidin reunan yli. Mielestäni lanka on edelleen kalvopäällysteinen, koska vertasin pahimpien kohtien langan väriä puukolla raaputettuun "ylimääräiseen" pätkään. -> ilman kalvoa oleva lanka on hieman kirkkaampi sävyltään.
Eli kasaan vaan ja kokeilemaan.
-Jarkko
Kasaan vaan ja kokeilemaan. :)
Suotimet saapuivat, tattista vaan. Kasaamisen jätän vielä "tuonnemmaksi" ;D