Avasin uuden otsikon käyttöliittymäkeskustelua varten. Ohjataan aihe jatkossa tänne niin ei mene kaikki yhteen tuossa kehityskeskustelusäikeessä.
http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php?topic=1036.90
Hei,
Eli jatketaan tuota aikaisempaa keskustelua tämän uuden otsikon alla.
Tauru, anna tulla vaan kommentteja, nimittäin kuten sanottu minulla ei ole pitkää kokemusta sorvin ääreltä joten eipä ole myöskään mitään estoja ehdottaa sellaista mikä käytännössä ei ehkä käyttöliittymänä toimikaan :-\
Tuossa aikaisemmassa oli kuitenkin takana sekin ajatus että laitteessa on pääyksikkö (=näyttöyksikkö + kiertokytkin) sekä kauko-ohjain erikseen.
Tässä hain sitä että näytön voi sijoittaa helposti katsottavaan paikkaan ja vastaavasti sen kauko-ohjaimen siten missä sitä on sorvaustilanteessa on helpointa käyttää. Sorvatessa haluaa kuitenkin usein katsoa sitä työkappaletta ja siten silloin tarvittavien käyttökytkimien paikka voi olla vaikka siinä teräkelkan tuntumassa ? Lisäksi kauko-ohjaimen pitää olla niin simppeli ja vähänappinen että sitä ei käyttäessään tarvitse lainkaan katsoa vaan katse pysyy työssä. Olen lisäksi itse vasenkätinen ...
Kauko-ohjaimesta ei siis voisi vaihtaa toimintamoodia vaan se tehdään sieltä pääyksikön kiertokytkimestä. Niinpä sitä moodia ei vahingossa kesken työstön tule vaihdettua.
Käväisen tässä jonain päivänä moikkaamassa alan ammattimiestä ja pyydän demoamaan isolla sorvilla tuota kierteen tekoa niin siinäpähän näen miten ja missä kaikki "hallintalaitteet" ovat.
Terv. JuhaV
No eipä minunkaan kokemuksella sorvarina vielä ole asiaa 'Työn sankarit' -mitalienjakotilaisuuteen. Harrastepohjalta tässä edetään, leipä tulee tietotekniikan parissa.
Kierteiden sorvaus ei ole vaikeaa kun sen on tehnyt pari kertaa. Pikkusorvissa vain irtorattaiden kanssa pelaaminen ei enää jaksa innostaa kun homman voi hoitaa helpommallakin tavalla jos tämä projekti toteutuu.
Isoista manuaalisorveista ei välttämättä kannata hallintalaitteita ja niiden sijoittelua kopioida sellaisenaan, mutta on varmasti hyvä nähdä se niin on vertailukohta.
LainaaKauko-ohjaimesta ei siis voisi vaihtaa toimintamoodia vaan se tehdään sieltä pääyksikön kiertokytkimestä. Niinpä sitä moodia ei vahingossa kesken työstön tule vaihdettua
Tämä ei mitenkään estä etteikö moodia voisi vaihtaa, vaikka olisi kuinka kaukana. Ymmärrän kyllä ajatuksen ja jos näin homma saadaan yksinkertaisemmaksi niin mikä ettei. Siitä huolimatta pidän vielä mielessä valikkopohjaisen lähestymistavan. Heitellään erilaisia ajatuksia esille, valitaan niistä sitten parhaimmat eikä tässä vaiheessa vielä kannata tyrmätä mitään ehdotusta kokonaan pois. Rakentavaa kritiikkiä toki saa antaa.
Voiko tässä kysellä käyttölogiikasta ja toteutuksesta?
1. Mitenkä käynnistetään/pysäytetään johtoruuvi kun käytetään normisyöttöjä, vaikkapa 0,15 mm/r? START/STOP + L/R vai << < 0 > >> vai kiertokytkimessä nolla? Monessa manuaalisorvissa on kytkin jne. mekaanisia ratkaisuja mutten ehkä halua että johtoruuvi pyörii kokoajan. Painonapit syö nopeasti I/O:ta, etenkin jos useampaa nappia painetaan samanaikaisesti tai tulee pikaliikkeitä.
2) Miten kierteen leikkuu on ajateltu? johtoruuvi seuraa "jäykästi" pääkaraa kuten mekaanisesti vain tuleeko automaattista palautusta terälle? Miten varmistutaan että kierre alkaa aina oikeasta kohtaa aihiota? Siirretään aina kelkka takaisin samaan odotusasemaan ja jahdataan indeksipulssia josta rampataan johtoruuvi liikkeelle? Mä en tiedä cnc:stä mitään mutta kuvittelen että karan asema on helppo hukata suhteessa johtoruuviin jos karaa pysäytellään ja käynnistellään normaalilla säätämättömällä AC-moottorilla?
3) Ruuvi leikataan usealla lastulla ja syvyys lisätään huippukelkasta? Vai X/Y offsetti? Minä en kovin helposti saa tehtyä kierrettä yhdellä lastulla. liittyy em. kysymykseen.
4) Varmaan asetetaan valikon kautta että sorvataanko vasen vai oikekätistä kierrettä? Monipäistä kierrettä tuskin tällä onnistuu, ainakaan ilman karan indeksipulssia? Entäpä jos haluaa jonkun oikein "loivan" kierteen? Valikosta vaan nousua riittävästi ja arpoa karan nopeus hitaaksi?
PekkaNF
Lainaa1. Mitenkä käynnistetään/pysäytetään johtoruuvi kun käytetään normisyöttöjä, vaikkapa 0,15 mm/r? START/STOP + L/R vai << < 0 > >> vai kiertokytkimessä nolla? Monessa manuaalisorvissa on kytkin jne. mekaanisia ratkaisuja mutten ehkä halua että johtoruuvi pyörii kokoajan. Painonapit syö nopeasti I/O:ta, etenkin jos useampaa nappia painetaan samanaikaisesti tai tulee pikaliikkeitä.
Taitaa olla vielä osittain suunnitteluasteella, mutta arvaisin että kaukosäätimessä on sopiva nappi tai sitten jonkinlainen joystick. Tästä on jossain toisessa kohtaa hyvä ehdotus.
Lainaa2) Miten kierteen leikkuu on ajateltu? johtoruuvi seuraa "jäykästi" pääkaraa kuten mekaanisesti vain tuleeko automaattista palautusta terälle? Miten varmistutaan että kierre alkaa aina oikeasta kohtaa aihiota? Siirretään aina kelkka takaisin samaan odotusasemaan ja jahdataan indeksipulssia josta rampataan johtoruuvi liikkeelle? Mä en tiedä cnc:stä mitään mutta kuvittelen että karan asema on helppo hukata suhteessa johtoruuviin jos karaa pysäytellään ja käynnistellään normaalilla säätämättömällä AC-moottorilla?
Seuraa jäykästi ja kun johtoruuvia pyöritetään askelmoottorilla niin positio ei häviä. Karan asento ja pyörimisnopeus on tiedettävä eli karaan tulee jonkinsorttinen anturi.
Lainaa3) Ruuvi leikataan usealla lastulla ja syvyys lisätään huippukelkasta? Vai X/Y offsetti? Minä en kovin helposti saa tehtyä kierrettä yhdellä lastulla. liittyy em. kysymykseen.
Pikkusorvissa ei saa kierrettä yhdellä lastulla. Lastun syvyys joko käsipelillä tai sitten askelmoottorilla jos se on asennettu y-akselille (vai miten ne akseleiden nimet nyt sitten menikään).
Lainaa4) Varmaan asetetaan valikon kautta että sorvataanko vasen vai oikekätistä kierrettä? Monipäistä kierrettä tuskin tällä onnistuu, ainakaan ilman karan indeksipulssia? Entäpä jos haluaa jonkun oikein "loivan" kierteen? Valikosta vaan nousua riittävästi ja arpoa karan nopeus hitaaksi?
Valikosta valitaan ja monipäinen kierre on tehtävissä, vaikka itse en keksi missä sitä tarvitsisin. Monipäinen pitää vain huomioida sovelluksessa.
Terve,
Kävin katsomassa miten ammattimies tekee isommalla manuaalisorvilla kierteitä. Jos oikein muistan niin se meni jokseenkin näin.
Aluksi vaihdelaatikosta johtoruuville oikea välitys nousun mukaan jolloin johtoruuvi lähtee pyörimään. Sitten kelkalta käsivivulla "halkaistu mutteri" tyyppinen kytkentä kiinni jolloin kelkka lähtee liikkeelle ja sopivassa kohtaa kelkan y-käsipyörästä terä kiinni kappaleeseen. Ajetaan kierrettä ja kun ollaan edetty sopiva matka niin y-käsipyörästä terä irti kappaleesta ja suunnanvaihtimesta koko sorvi pyörimään takaperin. Nyt johtoruuvi ajaa kelkan takaisin alkupisteen ohi. Taas pyörimisen suunnanvaihto ja sopivassa kohtaa terä y-käsipyörästä kiinni hieman syvemmälle. Ja jatketaan näin kunnes kierre on riittävän syvä. Tässähän tuon lopetuskohdan paikan tarkkuus riippuu siitä kuinka nopea käsi sorvaajalla on. Aloituskohdassa tyypillisesti ollaan kappaleen päässä joten silloin terän y-asetuksen voi laittaa jo valmiiksi ennenkuin ollaan kappaleen kohdalla.
Tuota kelkkaa ei kai yleensä vapauteta siitä "halkaistu mutteri" kytkennästä johtoruuville ennenkuin kierre on valmis.
No, tässä on nyt se ongelma että eihän meikäläisen pikku-quantumissa voi tuota karamoottorin suuntaa heitellä tuolla tavoin edestakaisin vauhdista ! Se vaatisi ihan uudenlaiset virittelyt koneeseen.
Aiemmin tuolla toisen säikeen puolella kirjoitin että laitteessa voisi olla
"PÄÄYKSIKKÖ" , jossa olisi
* näyttö
* mode-kiertokytkin, jossa asennot "KIERTEET", "KARTIO", "VAPAA LIIKE", "ASETUKSET"
* pyöritettävä kooderi jossa painamalla "ENTER" ja jolla valitaan kulloisessakin moodissa toiminto valikkoa selaamalla ja jolla myös voi syöttää parametreille numeroarvoja sitä pyörittämällä
"KAUKO-OHJAIN" jossa taas nappulat jolla operaattori käytännössä "ajaa" sorvia eli käynnistää ja pysäyttää mode:n avulla valitun toiminnon (tai osoittaa esim. kierteen aloitus ja lopetuspaikkaa)
No katsellessani tuota käytännön sorvaamista laitetaan tähän vähän muutettu ehdotus. Eli homma voisi mennä ehkä näinkin :
"PÄÄYKSIKKÖ" , jossa olisi
* näyttö
* mode-kiertokytkin, jossa asennot "KYTKETTY KIERRE", "KYTKETTY KARTIO", "EI KYTKETTY NOPEUS, "ASETUKSET"
* pyöritettävä kooderi jossa painamalla "ENTER" ja jolla valitaan kulloisessakin moodissa toiminto valikkoa selaamalla ja jolla myös voi syöttää parametreille numeroarvoja sitä pyörittämällä (tämän tilalla tai lisäksi voi tietenkin olla myös muita syöttönappuloita esim. numeronäppäimet yms.)
"KAUKO-OHJAIN" jossa olisi
* keskittävä vasen-oikea joystick tai vastaava keskittävä potentiometrirulla
* 2-asentoinen kiertokytkin asennoilla "KYTKETTY" ja "EI-KYTKETTY"
Eli jos koetan selittää miten kauko-ohjain pelaisi. Tämä olisi siis tarkoitus sijoittaa esim. siihen kelkkaan sopivasti käden ulottuville. Tuon kaksisuuntaisen joystickin pitäisi olla riittävän napakka ja hyvällä tuntumalla että sitä olisi helppo kääntää haluttu määrä. Tikulle tarvitaan myös siten ehkä joku "apukehikko" tai tuki johon kättä voi tukea jotta itse tikkua on helppo kääntää haluttu määrä ja kelkan liike ei haittaa käyttöä.
1) Tilassa "EI-KYTKETTY" joystick ajaa johtoruuvia eteen- tai taaksepäin tikusta säädettävällä nopeudella. Maksiminopeus valitaan pääyksikön valikosta "EI KYTKETTY NOPEUS". Näytöllä näkyy esim. ylärivillä tuo teksti ja alarivillä se valittu nopeus. Turvallisuussyistä olen ajatellut tämän niin että kun tikusta päästää irti, niin johtoruuvi pysähtyy. Eli tässä ei ole mahdollista ajaa "ilman käsiä". Jos tikku on sopiva, niin tuosta ajaa helposti halutulla vakionopeudella pitämällä tikkua sopivassa asennossa (se tuki ...). Turvallisuusjuttu on tavallaan myös se että tikkua säätävä käsi liikkuu kelkan mukana jolloin liikkeen aistii myös kädellä silmien lisäksi.
2) Tilassa "KYTKETTY KIERRE" tai "KYTKETTY KARTIO" pelkkä kauko-ohjaimen kiertokytkimen kääntäminen tähän ei vielä tee yhtään mitään liikettä, mutta nyt joystickin toiminta muuttuu siten, että nopeus ei enää säädykkään tikun asennon mukaan vaan sen mukaan mitä pääyksiköstä on ko. kierteen (tai kartion) nousuksi valittu. Eli nyt kara ja kelkka liikkuvat synkronissa. Kun nyt tikkua käännetään vasemmalle, niin johtoruuvin moottori kiihdytetään nopealla rampilla oikeaan kierrenousunopeuteen. Siitä sitten terä kiinni kappaleeseen ja sorvataan kierrettä. Kun tikusta päästää irti, niin johtoruuvi pysähtyy mahdollisimman nopeasti. Kun tikkua käännetään oikealle niin nousuruuvia pyöritetään takaperin vastaavalla tavoin. Tässä sama, kun päästät tikusta irti niin liike pysähtyy eli ilman käsiä ei ajella.
Jos nyt ei mee aivan pieleen, niin tuota johtoruuvia voidaan tässä nyt pysäytellä ja käynnistellä ja ajaa edes ja takas ilman että paikkatieto sekoaa koska koko ajan voimme laskea askelmoottorin pulsseja.
Tämmöinen ajatus siis. Toivottavasti saatte selvän mitä tarkoitin.
Tuossa on monta asiaa vielä miettimättä kuten se miten y-suunnan moottoria pitää ohjata jne.
Pistän näitä nyt tänne tulemaan koska kun näitä toisillemme kritisoimme ja argumentoimme niin ehkä siihen lopputulokseen saadaan kaikista ehdotuksista hyvät piirteet.
Terv. JuhaV
Ongelman voisi kiertää tällä lailla (olettaen että lopetusura on tehtynä kierteelle, eikä koneessa ole
X-akselille stepperiä eikä servoa)
1. Asetetaan kierteennousu
2. Käynnistetään kara
3. Vedetään joystic syöttösuuntaan (oletetaan että joystic jää vedettyyn asentoon)
4. Ohjain odottaa karan INDEX-pulssia (Z-pulssiksikin kutsuttu) ja lähtee sen jälkeen
liikkeelle ruuvin asennosta (tai siis mikä sinne jäi viimeksi) riippuen
5. Annetaan ajaa lopetusuraan asti, kunnes vedetään X-irti ja sen jälkeen heti joystickista
syöttö pois
6. Tullaan takaisin alkuun joko käsipyörällä tai pikaliikkeellä
7. X-kelkka lastun verran syvemmälle
8. Joystickista syöttö päälle, ohjain taas odottaa INDEX-pulssia ja käynnistää johtoruuvin kun INDEX on saavutettu ja suhteuttaa johtoruuvin asennon liikkeellelähtöön
9. Takaisin kohtaan 5.
Tässä hommassa tulee vain yksi mutta (sama mutta tulee muutenkin manuaalikoneella), kierteen pitää juosta lastu lastulta "eteenpäin", ettei se leikkaa selällään. Tosin se on onnistuu yläkelkkaa (kartiokelkka), siirtämällä pikkuisen joka lastulla.
Lainaus käyttäjältä: Jonne - 15.01.10 - klo:19:51
Tässä hommassa tulee vain yksi mutta (sama mutta tulee muutenkin manuaalikoneella), kierteen pitää juosta lastu lastulta "eteenpäin", ettei se leikkaa selällään. Tosin se on onnistuu yläkelkkaa (kartiokelkka), siirtämällä pikkuisen joka lastulla.
Nyt kun asiasta mainitsit niin noinhan sen pitäisi olla.
Tosin pienillä nousuilla; alle 2mm/kierros (riippuu tottakai halkaisijasta) ja nousulle tarkoitetulla teräpalalla ja nousun/halkaisijan mukaan valitulla terän aluspalalla, joka muuttaa teräpalan kulmaa, ei ole kyllä tarvinnut huippukelkkaa liikuttaa. Maltisilla lastuilla vain.
Jos käytössä on joku "yleiskierrepala" tosi pienellä nirkolla niin tottakai silloin joudutaaan huippukelkkaa säätämään.
"6. Tullaan takaisin alkuun joko käsipyörällä tai pikaliikkeellä"
Eikös tässä kohtaa katoa synkka karan ja kelkan liikkeiden väliltä ? Eli jos käsipyörä liikuttaa kelkkaa ilman johtoruuvin pyörittämistä ?
Onko mulla ajatusvirhe kun ajattelen että kelkkaa pitää liikuttaa koko ajan kierrehommassa johtoruuvin avulla (siis myös takaisin kierteen aloitusasentoon) tai muuten menetetään tieto karan ja kelkan keskinäisestä liikkeestä. Eli ajattelen tuossa että kelkalla ei ole mitään mittasauvaa vaan paikka tunnetaan vain johtoruuvilla olevan moottorin askelista (tai servon pulssianturista).
- JuhaV
Lainaus käyttäjältä: PekkaNF - 15.01.10 - klo:14:38
Voiko tässä kysellä käyttölogiikasta ja toteutuksesta?
Voi :)
Lainaa
1. Mitenkä käynnistetään/pysäytetään johtoruuvi kun käytetään normisyöttöjä, vaikkapa 0,15 mm/r? START/STOP + L/R vai << < 0 > >> vai kiertokytkimessä nolla? Monessa manuaalisorvissa on kytkin jne. mekaanisia ratkaisuja mutten ehkä halua että johtoruuvi pyörii kokoajan. Painonapit syö nopeasti I/O:ta, etenkin jos useampaa nappia painetaan samanaikaisesti tai tulee pikaliikkeitä.
2) Miten kierteen leikkuu on ajateltu? johtoruuvi seuraa "jäykästi" pääkaraa kuten mekaanisesti vain tuleeko automaattista palautusta terälle? Miten varmistutaan että kierre alkaa aina oikeasta kohtaa aihiota? Siirretään aina kelkka takaisin samaan odotusasemaan ja jahdataan indeksipulssia josta rampataan johtoruuvi liikkeelle? Mä en tiedä cnc:stä mitään mutta kuvittelen että karan asema on helppo hukata suhteessa johtoruuviin jos karaa pysäytellään ja käynnistellään normaalilla säätämättömällä AC-moottorilla?
1. Ei tarvitse pyöriä koko aikaa. Ajotilan ohjaukselle kerrotaan koska halutaan terän liikkuvan, joko käden tai automaattilaskennan ohjaamana. Käsiohjauksesta tuo keskustelu on menossa joten odotellaan mihin se päätyy.
2. Johtoruuvi seuraa leikkuun aikana karaa "jäykästi" - eihän siitä muuten kierrettä synnykään. Terän palautus on ajateltu joko puoliautomaattiseksi jos toteutukseen ei ole tehty X-akselin ohjausta, tai mahdollisesti täysautomaattiseksi mikäli on. Siitä voidaan vielä keskustella. Puoliautomaattisessa palautuksessa ohjain pysäyttää kelkan liikkeen kierteen asetetussa loppukohdassa, ja odottaa käyttäjän peruuttavan terän ulos. Kuitin jälkeen kelkka ajetaan takaisin alkuasemaan ja pysäytetään odottamaan käyttäjän seuraavaa lastun asetusta. Kun terä on veivattu oikealle syvyydelle, ajetaan kuitin jälkeen seuraava siivu jne jne kunnes käyttäjä on tyytyväinen jengan olemukseen. Kara saa pyöriä koko ajan tai olla pyörimättä palautusten aikana, sillä ei ole merkitystä. Kun mitään mekaanista yhteyttä ei ole, karan asento on tunnistettava joka tapauksessa aina ennen syöttöliikkeen alkua. Käytännössä hyvä tapa ja ainoa mitä kannattaa miettiä on indeksipulssilla varustetun anturin käyttö, jolloin liikkeet tahdistetaan aina indeksiin. Tällä menetelmällä kierteen alku- ja loppukohtiin syntyy väistämättä ura kun terä on paikallaan karan pyöriessä. Yleensä tuo ei kai haittaa. Ohjain siis siirtää kelkan lopusta alkuun, ei käyttäjä. Näin alkukohta saadaan aina käytettyjen komponenttien tarkkuuden puitteissa samaksi.
Lainaa
3) Ruuvi leikataan usealla lastulla ja syvyys lisätään huippukelkasta? Vai X/Y offsetti? Minä en kovin helposti saa tehtyä kierrettä yhdellä lastulla. liittyy em. kysymykseen.
Harrastelijakoneessa kai käytännössä aina usealla lastulla. Minä ainakin :). Leikkuusyvyyden säätö siis joko manuaalisesti tai jos on se X-akseli niin sitten automaatti voi hoitaa. Kartion sorvaukseenhan tuollainen laskenta tarvitaan joka tapauksessa. Jos halutaan siivujen välille offsettia terägeometrian huomioimisen tai kierreprofiilin takia, niin se on vain yksi asetus lisää valikkoihin. Työkierrossa ei melkein sitäkään, vain yksi summattava offsetti lisää. Sorvattaessa johderuuveja tms tuo on profiilin takia välttämätöntä mutta voidaan tietysti toteuttaa myös puhtaasti käsin ruuvaamalla.
Lainaa
4) Varmaan asetetaan valikon kautta että sorvataanko vasen vai oikekätistä kierrettä? Monipäistä kierrettä tuskin tällä onnistuu, ainakaan ilman karan indeksipulssia? Entäpä jos haluaa jonkun oikein "loivan" kierteen? Valikosta vaan nousua riittävästi ja arpoa karan nopeus hitaaksi?
Joo valikon kautta. Ja kyllä tällä onnistuu vaikka viisipäinen kierre jos joku ymmärtää mitä sellaisella voi tehdä. Ei siinä ole kysymys muusta kuin offsetin laskennasta indeksipulssin ja syötön aloituksen välillä. Yhtä hyvä aloittaa yhdestä kuin toisestakin pulssista. Tietty jos päitä on paljon niin tulee aikamoisia nousuja joten kelkka saa juosta melko kovaa. Ei ole ongelma ohjaimelle, mutta saattaa vaatia järeämmän motoriikan.
Lainaus käyttäjältä: JuhaV - 15.01.10 - klo:20:49
"6. Tullaan takaisin alkuun joko käsipyörällä tai pikaliikkeellä"
Eikös tässä kohtaa katoa synkka karan ja kelkan liikkeiden väliltä ? Eli jos käsipyörä liikuttaa kelkkaa ilman johtoruuvin pyörittämistä ?
Onko mulla ajatusvirhe kun ajattelen että kelkkaa pitää liikuttaa koko ajan kierrehommassa johtoruuvin avulla (siis myös takaisin kierteen aloitusasentoon) tai muuten menetetään tieto karan ja kelkan keskinäisestä liikkeestä. Eli ajattelen tuossa että kelkalla ei ole mitään mittasauvaa vaan paikka tunnetaan vain johtoruuvilla olevan moottorin askelista (tai servon pulssianturista).
- JuhaV
Ei välttämättä. Sorvissa pitää vaan olla semmoinen mekaaninen vimpain josta britti käyttä termiä "dial indicator", mikä piru sen suomenkielinen vastine onkaan, joka näyttää miten kelkka ja johtoruuvi asemoituu keskenään. Joku täälläkin tuon varmaan tietää - se on vain hammasratas joka on akseloitu johtoruuvia vastaan 90 asteen kulmaan niin, että ruuvin ollessa paikallaan ja kelkkaa liikutetaessa ruuvin hampaat pyörittävät hammaspyörää. Pyörä puolestaan pyörittää käyttäjälle näkyvää asteikkoa jossa on "sopivasti" numeroitu kiekko. Siitten on muutama kierteen noususta riippuva helppo muistisääntö (joita en muista) miten kiekon lukema pitää olla kun mutteri taas lukitaan. Kun menee säännön mukaan niin kelkka lukittuu aina siten, että se toistaa kierteen kuin kelkka olisi ajettu takaisin mutteri lukossa.
No, jollei tuota kapinetta sorvissa ole niin sitten ei parane mutteria avata ja se on kai yleisin vaihtoehto.
Sen nimi on käsittääkseni "kierrekello".
Tuo tahdistus ole sinänsä ongelma, kuten Kremmen sanoi. Itse ajattelin toteutuksen siten, että ohjaimen sisällä pyörii virtuaalinen johtoruuvi (siis laskuri), jota kelkka matkii tarvittaessa. Käytännössä homma tapahtuu siten, että "oikea" johtoruuvi odottaa, kunnes virtuaalinen johtoruuvi on oikealla kohdalla, ja aloittaa seurannan. Silloin ei tarvita oikeastaan edes index-pulssia.
Lainaus käyttäjältä: Jonne - 15.01.10 - klo:22:54
Sen nimi on käsittääkseni "kierrekello".
Varmaankin pitää paikkansa, etenkin kun "vanhalla kansalla" oli tapana nimittää kelloksi kaikkea missä oli viisari :).
Lainaa
Tuo tahdistus ole sinänsä ongelma, kuten Kremmen sanoi. Itse ajattelin toteutuksen siten, että ohjaimen sisällä pyörii virtuaalinen johtoruuvi (siis laskuri), jota kelkka matkii tarvittaessa. Käytännössä homma tapahtuu siten, että "oikea" johtoruuvi odottaa, kunnes virtuaalinen johtoruuvi on oikealla kohdalla, ja aloittaa seurannan. Silloin ei tarvita oikeastaan edes index-pulssia.
Aika tarkkaan tuohon malliin olisi tarkoitus homma tehdä. Semmoinen näkökohta kuitenkin, että XMegassa jota siis tällä tietoa olemme käyttämässä, on raudassa tuettu kvadratuurienkooderin luku. Rauta edellyttää, että enkooderi antaa indeksipulssin kerran kierroksella, muuten koko juttu ei toimi. Eli vaikka muuten voisi tehdä kaiken softalla juurikin tuohon malliin, kannattaa minusta ottaa raudasta hyöty irti ja käyttää siitä saatavaa lisätukea. Samalla vapautetaan laskentakapasiteettia muualle jossa se on tarpeeseen. Tällöin pitää valita enkooderi josta saa indeksin ulos. Jos karalle laitetaan tiheä enkooderi (Jonne kirjotteli taannoin jostain 2500 pulssisestakin) niin kovilla kierroksilla säästyy hyvin prosessorin suoritusaikaakin kun ei tarvita keskeytyskäsittelyä lainkaan. Rauta ylläpitää karan asematietoa ilman softan apuja.
Täytyyköhän tarkka karan kierosluku mitata? Sorvin kierrosluvut on todennäköisesti laskettu nimellisellä moottorin kierrosluvulla. Tavallisen AC-moottorin kierroslukuhan on jättämän verran pienempi ja jättämä kasvaa kuorman kasvaessa. Tämä johtaa liian suureen nousuun. Kierroslukuhan saadaan selville parin ineksipulssin välisestä ajasta laskemalla. Syötön nopeustta korjataan sitten vastaavasti, että oikea nousu toteutuu.
Kierteen sorvauksessa kannattaa terää syöttää kierteen kyljen suuntaan, muuten työstövoimat kasvaa suuriksi, tulee värinöitä ym. Toki suoraakin voi syöttää, mutta raja tuntuu olevan 2 mm nousu, jossa tukevalla CNC sorvillakin alkaa tulla värinöitä. Laitoin liitteksi pari sivua SECOn kirjasta, jossa on taulukko myös kierteiden kokonaisyvyyksistä ja lastunsyvyyksistä per lastu. On myös huomioitava, että tavallislla kierteillä (M, MF, UNC, ja UNF) kulma on 60 astetta, putki kierteillä (R) ja Withworth kierteillä (W) 55 astetta ja trapetsi kierteillä (Tr) 30 astetta.
SECOn kirja löytyy kokonaisena pdf:nä osoitteesta
http://www.secotools.com/wps/portal/corp/Epi_479 (http://www.secotools.com/wps/portal/corp/Epi_479)
Em. johtaa siihen, että molemmat akseit (X ja Z) on oltava sähköisesti ohjattuja eli kierre ajetaan työkiertona valmiksi asti.
Meneekö liian laajaksi?
Itse olen ajatellut tuon kierretoteutuksen siten, että se luetaan A&B-pulsseista, eli karan väärään suuntaan pyörittelykään ei vaikuta asiaan. Pelkkä Z-pulssi ei
välttämättä riitä, pienissä koneissa karan inertia on niin pieni vastustamaan
karannopeuden muutoksia, ettei ohjaus ehdi korjaamaan välttämättä
nousuvirhettä.
Lainaus käyttäjältä: saulij - 16.01.10 - klo:13:40
Täytyyköhän tarkka karan kierosluku mitata? Sorvin kierrosluvut on todennäköisesti laskettu nimellisellä moottorin kierrosluvulla. Tavallisen AC-moottorin kierroslukuhan on jättämän verran pienempi ja jättämä kasvaa kuorman kasvaessa. Tämä johtaa liian suureen nousuun. Kierroslukuhan saadaan selville parin ineksipulssin välisestä ajasta laskemalla. Syötön nopeustta korjataan sitten vastaavasti, että oikea nousu toteutuu.
Periaatteessa on mahdollista mitata karan pyörimistä vain indeksipulssista, jolloin meillä olisi siis 1-pulssinen anturi. Tätä itsekin jossain vaiheessa mietiskelin jokin aika sitten. Laskennallisesti ei ole mitään väliä montako pulssia karalta saadaan, mutta indeksipulssi sieltä on saatava jotta tahdistukset toimivat. Kuitenkaan tarkastelu pelkän laskennan onnistumisen kannalta ei riitä. Olemme rakentamassa ainakin kierteytyksen osalta seurantajärjestelmää jossa karan pyöriminen toimii kelkan liikkeen ohjearvona niin, että kelkan moottori pitää olla vaihelukittu karan liikkeeseen. Joku kuitenkin innostuu sorvaamaan kierrettä jonkun kurkkupurkin kylkeen matalimmilla mahdollisilla kierroksilla, <50 1/min. Tällöin systeemiin ei saada yhden pulssin anturilla juuri minkäänlaista dynamiikkaa ja kierteestä tulee melko varmasti juosten kustu. Vielä pahempaa jos kierrettä ajetaan kappaleeseen jossa leikkuuvoima ei ole vakio - esim jos akseliin vedetään jengaa ja siinä on vaikka kiilaura. Dynamiikalle tulee jo vaatimuksia ja voin vanhasta kokemuksesta luvata, ettei onnistu kuin kunnollisella seurannalla. Se vaatii pulsseja karalta.
Lainaa
Kierteen sorvauksessa kannattaa terää syöttää kierteen kyljen suuntaan, muuten työstövoimat kasvaa suuriksi, tulee värinöitä ym.
Tämä on ollut mielessä jo alusta alkaen. Periatteessa tuohon tiedän kaksi tapaa, ammattisorvarit ehkä useampia. Itse olen kääntänyt huippukelkan kierteen kylkikulmaan jolloin siitä syöttämällä terä etenee viistosti leikaten vain etureunalla. Kierteen pohja pysyy tällöin terän profiilikulmassa. Toinen on pitää huippukelkka 90 asteen kulmassa ja siirtää sitä noin lastunpaksuus eteenpäin joka ajokerralla, ja samalla säätää kelkasta lisää syvyyttä kierteelle. Kierteen pohjasta saa "melko" tasaisen jos on tekemässä johderuuviprofiilia tms. Jos ohjaimella hallitaan molemmat suunnat, on noiden syöttöjen laskeminen suoraviivaista. Muussa tapauksessa käyttäjä joutuu ne tekemään eikä ohjain piitta siitä sen enempää.
Lainaa
Toki suoraakin voi syöttää, mutta raja tuntuu olevan 2 mm nousu, jossa tukevalla CNC sorvillakin alkaa tulla värinöitä. Laitoin liitteksi pari sivua SECOn kirjasta, jossa on taulukko myös kierteiden kokonaisyvyyksistä ja lastunsyvyyksistä per lastu. On myös huomioitava, että tavallislla kierteillä (M, MF, UNC, ja UNF) kulma on 60 astetta, putki kierteillä (R) ja Withworth kierteillä (W) 55 astetta ja trapetsi kierteillä (Tr) 30 astetta.
SECOn kirja löytyy kokonaisena pdf:nä osoitteesta
http://www.secotools.com/wps/portal/corp/Epi_479 (http://www.secotools.com/wps/portal/corp/Epi_479)
Em. johtaa siihen, että molemmat akseit (X ja Z) on oltava sähköisesti ohjattuja eli kierre ajetaan työkiertona valmiksi asti.
No tuolta löytyy tosiaan massiivisesti dataa :)
Lainaa
Meneekö liian laajaksi?
Ei, kyllä näitä on mietitty osaksi tätä toteutusta. Loppuun asti ei ole keskusteltu, kuinka automaattinen mikäkin työkierto halutaan olevan ja mikä on mahdollista. Selkeästi mahdotonta nykyajatusten puitteissa tässä ei kuitenkaan ollut mikään. Mutta karan kierrosluvusta siis on kyllä jo vankka näkemys, että se on mitattava, ja aika tarkastikin vielä. Kartion ja sylinterin sorvauksessa ei ole niin väliä mutta kierteen kyllä.
Olen nyt muutaman päivän asioita mietiskellyt taistaprosessointina ja pian on aika laittaa jotain alustavaa yhteenvetoa asiasta. Ajattelin tehdä simulaattorin jolla UI-toimintoja voi kukin kokeilla tykönään ja kommentoida sitten. Toivottavasti aika riittää tähän, mutta jätän simulaattorin tekemättä jos siltä näyttää ja keskitys muuten spekseihin.
Vielä tuosta näytön koosta, onko se 4x16 vai 2x16 merkkiä kooltaan? Joku heitti VGA:n ehdotuksena, sehän mahdollistaa aivan huikeita asioita, mutta koko ja hinta taitavat ohjata yksinkertaisempaan ja kompaktimpaan näyttöön.
Lainaus käyttäjältä: Tauru - 19.01.10 - klo:15:46
Olen nyt muutaman päivän asioita mietiskellyt taistaprosessointina ja pian on aika laittaa jotain alustavaa yhteenvetoa asiasta. Ajattelin tehdä simulaattorin jolla UI-toimintoja voi kukin kokeilla tykönään ja kommentoida sitten. Toivottavasti aika riittää tähän, mutta jätän simulaattorin tekemättä jos siltä näyttää ja keskitys muuten spekseihin.
Vielä tuosta näytön koosta, onko se 4x16 vai 2x16 merkkiä kooltaan? Joku heitti VGA:n ehdotuksena, sehän mahdollistaa aivan huikeita asioita, mutta koko ja hinta taitavat ohjata yksinkertaisempaan ja kompaktimpaan näyttöön.
Hieno juttu, päästään eteenpäin.
VGA olisi makea, mutta taitaisi tulla makeaa mahan täydeltä. Seuraavaksi tarvittaisi videoprosessori ettei meidän ainokainen tikahtuisi hommiinsa, sille voi tulla töitä ihan tarpeeksi jo nyt. Minusta hyvä kompromissi olisi 4x16, niitä saa yleisesti kaupasta eikä ne ole hinnalla vielä pilattu. Neljään riviin jo jotain saa näkyvillekin.
No niin, jotain sitten on valmistunut.
Liitteenä alla on kuva tulevasta simulaattorista, jossa on ehdotus käyttöliittymäksi. Ja jotain selitystä niin pääsette kommentoimaan.
Vasemmalla ylhäällä on keskusyksikkö, keskellä kauko-ohjain (jossa toistaiseksi vain joystick manuaalista käyttöä varten) ja oikealla DRO. DRO:ta ei tässä ole tarkoitus rakentaa, mutta simulaattorissa siitä voi seurata terän liikettä.
Alhaalla, jos joku ei puvasta tunnista, on sorvi.
Käyttöliittymän saadaan toimimaan käsittääkseni näillä muutamalla napilla ja kiertokytkimellä (valinta ja numerosyöttö).
Kunhan saan simulaattoriin toiminnallisuutta niin pääsee sitten kokeilemaan käyttöliittymän toiminnallisuutta.
Hätäseis-kytkin puuttuu toistaiseksi.
Ja edelleen jos en ehdi tekemään simulaattoria niin kohta tulee sitten jossain muussa muodossa selitys käyttäliittymän toiminnasta.
Hieno juttu, systeemi etenee !
Saadakseni itselleni käytännön kokemusta CNC-sorvaushommasta, tumppasin ylimääräisen olleen askelmoottorin 1:1 välityksellä Optimum D250:n johtoruuville. Tätä ennen irrotin vaihdelaatikosta keskimmäiset rattaat vapauttaakseni johtoruuvin alkuperäisestä syötöstä.
Pari kuvaa :
http://files.myopera.com/v2tre/albums/1856671/240120102017.jpg
http://files.myopera.com/v2tre/albums/1856671/240120102019.jpg
http://files.myopera.com/v2tre/albums/1856671/160120101972.jpg
Kahdensin vielä Mach:n näytön läppäristä sorvia lähemmäs vanhan CRT-putken avulla. Nyt onnistuu sorvin ajelu kaukosäätimenä toimivan ShuttlePron avulla ja autotalli alkaa näyttää lennonjohdolta.
http://files.myopera.com/v2tre/albums/1856671/240120102021.jpg
Tuo moottori on 4.2 A / 650 Nm hybridiaskelmoottori, mutta Geckon ohjaimessa on vielä n. 3.0 A:n virtaraja päällä mikä rajoittaa maksimitehoa.
Havaintoja :
Sorvaus tuntuu vaativan sen verran voimaa johtoruuvilta että joko virtarajaa täytyy nostaa ja/tai välityksiä pienentää. Nyt moottori pyörii myös niin hitaasti ettei se pääse oikein pelialueelleen eli välitys 1:3 tai jopa 1:4 voisi olla sopivampi. Kun virtarajaa samalla nostaa niin voima riittää varmasti.
Myös Optimum on omassa CNC-sarjassaan tälle sorville laittanut aika järeän 4 A moottorin ja välitys on ilmeisesti 1:3.
Moottorin askellus ei edes 1:1 välityksellä näyttäisi olevan työstön laadulle ongelma ainakaan meikäläisen laatuvaatimuksilla. Alumiiniin ei jää erityistä jälkeä tuosta askelluksesta.
Joystick-tyyppinen ohjaus ShuttlePro:lla toimii hyvin.
Turvarajoiksi tarvitaan mikrokytkin tms. joka olisi helposti asetettavissa oikeaan kohtaan estämään kelkan ajo pakkaan sen jälkeen kun terä on vaihdettu/asetettu. Tämä vaatinee sen että mikrokytkin pitää olla paikaltaan säädettävä koska eri terillä tuo etäisyys muuttuu. Toiseen päähän myös vastaava mikrokytkinsysteemi, joka voisi olla kiinnitetty vaikka liikkumaan vastakärjen rungon mukana ?
Tästä innostuneena pitääkin laittaa tilaukseen hammashihnapyörät ja hammashihnat ja tilata moottori myös tuohon terän syvyyden säätöön.
Jep, etenee. Ja toivoisin että jos joku joka on lupautunut tekemään/suunnittelemaan jonkin osan huomaa että aikataulu venyy kohtuuttomasti niin ilmoittaa siitä jotta saadaan projekti joskus valmiiksi.
Hyvä että kokeilit moottorin toimintaa. Varsinkin kun minulla on vastaava sorvi, Bernardo Profi 550W. Siis eri merkkinen, mutta aivan varmasti ainakin runko tai koko härpäke ulkonäön perusteella on tullut samalta tehtaalta kuin Quantum/Optimum-sorvit.
Askelmoottorin sijoittaminen karan päähän voisi olla yksi vaihtoehto, jos käyttäisi rattaita niin riittävän suuren välityksen tekeminen on todella helppoa. Valitettavasti välystä tulee väkisinkin tällä ratkaisulla. Toisaalta trapetrin ja mutterin välillä on aika pieni välys.
Auttaisiko moottoritehoon että trapetsin korvaisi kuularuuvilla? Itse jo pienessä mielessä suunnittelin sellaista että vaihda kuularuuvin ja muutan kelkan käsipyörää siten että se pyörittää kuularuuvia. Silloin saisin kaikki variaatiot käyttöön kun projekti on valmis eli kelkan siirtäminen käsipyörällä, askelmoottorilla joystickin avulla ja lisäksi automaattinen syöttö. Miltä kuullostaa?
Terve,
Varmasti kuularuuvin laittaminen pienentäisi vaadittavaa voimaa jonkin verran.
Itse aion säilyttää tuon trapetsiruuvin tuossa johderuuvina ainakin toistaiseksi (hintasyistäkin) ja laittaa 1:3 hammashihnavälityksen moottorille. Moottorin sijoitan tuonne koneen oikeaan päähän. Hammashihna on siitä kiva että se on hieman joustava ja poistaa värinöitä yms. eikä ole turhantarkka akseleiden linjausten suhteen. Rattaista tulee helposti lisää välystä ja ääntä.
Trapetsiruuvilla ei itseasiassa ole juurikaan välystä vaan mutterin sovitus tuntuu olevan aika napakka. Sitä varmaan voi myös tarvittaessa säätää.
Jottei menisi aivan sivuhöpinöiksi niin käyttöliittymää sivuten : Siinä kelkassa tuo vasemmanpuolimmainen säätöpyörä vastaa siis siellä johteen alla olevaan hammaskiskoon, eli se on täysin riippumaton siitä johtoruuvista. Eli kun kelkan vapauttaa johtoruuvista tuolla oikeanpuolimmaisella vivulla, niin se pelaa täysin käsisäätöisesti tuosta säätöpyörästä.
http://files.myopera.com/v2tre/albums/1856671/160120101972.jpg
Eli tuossahan tulee "automaattisesti" käyttöön sekä manuaalinen käyttö että johtoruuvilla ajo ...
Lainaus käyttäjältä: Tauru - 23.01.10 - klo:20:00
No niin, jotain sitten on valmistunut.
Liitteenä alla on kuva tulevasta simulaattorista, jossa on ehdotus käyttöliittymäksi. Ja jotain selitystä niin pääsette kommentoimaan.
Vasemmalla ylhäällä on keskusyksikkö, keskellä kauko-ohjain (jossa toistaiseksi vain joystick manuaalista käyttöä varten) ja oikealla DRO. DRO:ta ei tässä ole tarkoitus rakentaa, mutta simulaattorissa siitä voi seurata terän liikettä.
Alhaalla, jos joku ei puvasta tunnista, on sorvi.
Käyttöliittymän saadaan toimimaan käsittääkseni näillä muutamalla napilla ja kiertokytkimellä (valinta ja numerosyöttö).
Kunhan saan simulaattoriin toiminnallisuutta niin pääsee sitten kokeilemaan käyttöliittymän toiminnallisuutta.
Hätäseis-kytkin puuttuu toistaiseksi.
Ja edelleen jos en ehdi tekemään simulaattoria niin kohta tulee sitten jossain muussa muodossa selitys käyttäliittymän toiminnasta.
Okei, päästään kommentoimaan.
Ollaan aika lähellä sellaista käyttöliittymää jota itse olin pikkuaivoissa mietiskellyt. Keskustelun herättämiseksi / jatkamiseksi tässä muutamia huomioita ja kysymyksiä:
Joystick oli siis tarkoitus ola erillisessä kotelossa. Oliko tämä johdon päässä käyttäjän kädessä vai koneessa kiinni jotenkin?
Onko joystick analoginen potikkatyyppinen vai yksinkertainen kytkin?
Miten ohjaimelle kerrotaan, että nyt joystick antaa liikeohjeet?
Edelliseen liittyen, miten keskusyksikön näppäinten ja joystickin prioriteetti menee kun ohjain on automaattiajotilassa? Lähinnä kysymys tarkoittaa, että jos automaattitilassa saadaan joystickilta ohjausinputtia niin seuraako ohjain sitä vai sivuuttaako?
Onko käsinajoon ajateltu muuta vaihtoehtoa kuin joystick? Mietin siotä, että jos ei ole niin silloin joystick ei oikeastaan ole optio vaan lähes pakollinen varuste. Minulle OK, mutta en muista oliko tästä keskusteltu tarkemmin.
Kuvaan liittyen: Start ja Stop-napit näkyvät sekä keskusyksikön kuvassa että sorvin vaihdelaatikon kyljessä. Onko ajatuksesi että on kahdet napit?
Muistathan, että paneeliin tarvitaan vielä ne kolme signalointilediä tilan näyttöä varten. Voisi olla kova juttu jos ne saisi toistettua joystickin ohjauskoteloon, mutta ilmankin varmaan tulee toimeen.
Hyvä avaus, tästä tämä etenee. Olitko ajatellut piirrellä jonkinlaisia tilakaavioita tms käyttöliittymän toimintosekvensseistä? Ne voisivat avata toimintaa mukavasti mikäli tuo simun tekeminen osoittautuu liian heviksi ajankäytön kannalta.
LainaaJoystick oli siis tarkoitus ola erillisessä kotelossa. Oliko tämä johdon päässä käyttäjän kädessä vai koneessa kiinni jotenkin?
Kyllä minä laittaisin koneeseen kiinni. On käsittääkseni siten helpompi käyttää niin ei tarvitse kahta kättä.
LainaaOnko joystick analoginen potikkatyyppinen vai yksinkertainen kytkin?
Aikaisemmissa viesteissä viitattiin analogiseen potikkaan, näin olin sen itsekin ajatellut eli voi ajaa kelkkaa eri nopeuksilla. Ja ainahan yksi vaihtoehto on että keskusyksiköllä määritellään maksimisyöttönopeus jota ei voi ylittää.
LainaaMiten ohjaimelle kerrotaan, että nyt joystick antaa liikeohjeet?
Edelliseen liittyen, miten keskusyksikön näppäinten ja joystickin prioriteetti menee kun ohjain on automaattiajotilassa? Lähinnä kysymys tarkoittaa, että jos automaattitilassa saadaan joystickilta ohjausinputtia niin seuraako ohjain sitä vai sivuuttaako?
Joystick on käytössä vain ja ainoastaan kun konetta ajetaan manuaalimoodissa tai asetetaan kelkan ääriarvoja tai sorvauksen alkukohtaa. Muutoin joystick:in syötettä ei lueta.
LainaaOnko käsinajoon ajateltu muuta vaihtoehtoa kuin joystick? Mietin siotä, että jos ei ole niin silloin joystick ei oikeastaan ole optio vaan lähes pakollinen varuste. Minulle OK, mutta en muista oliko tästä keskusteltu tarkemmin.
Varmasti voi homman hoitaa vaikka neljällä 'nuolinäppäimellä'. Ja nehän voivat olla keskusyksikössä.
LainaaKuvaan liittyen: Start ja Stop-napit näkyvät sekä keskusyksikön kuvassa että sorvin vaihdelaatikon kyljessä. Onko ajatuksesi että on kahdet napit?
Sorvissa olevat ovat siis sorvin omat start/stop-napit, boksissa olevilla napeilla aloitetaan kierteen yms. sorvaus. Karahan pyörii omaan tahtiin eli sorvin käynnistys tehdään erikseen.
LainaaMuistathan, että paneeliin tarvitaan vielä ne kolme signalointilediä tilan näyttöä varten. Voisi olla kova juttu jos ne saisi toistettua joystickin ohjauskoteloon, mutta ilmankin varmaan tulee toimeen.
Nyt pitää lukea aikaisemmat viestit uudelleen, ei muistu mieleen. Olisiko ledit korvattavissa näytössä olevilla teksteillä?
LainaaHyvä avaus, tästä tämä etenee. Olitko ajatellut piirrellä jonkinlaisia tilakaavioita tms käyttöliittymän toimintosekvensseistä? Ne voisivat avata toimintaa mukavasti mikäli tuo simun tekeminen osoittautuu liian heviksi ajankäytön kannalta.
Tilakaaviot tulee jos simu osoittautuu liian raskaaksi. Muutenhan ei muut oikein voi ottaan kantaa UI:n toimivuuteen ja siihen että kaikki tarvittavat toiminnot ovat mukana.
Jatketaan iterointia, hyvä tästä saattaa tulla.
Jos löydät aiemmin riipustamani ohjelmiston lohokaavion niin olin siihen hahmotellut kolme lediä - pu, ke ja vi.
Ajatus oli jotenkin käyttää niitä indikoimaan koneen tiloja kertavilkaisulla jotenkin niin, että:
-jatkuva vihreä - kone käsiajotilassa tai automaattiajolla etenemässä, ja kaikki OK,
-vilkkuva vihreä - kone automaatilla ja odottaa käyttäjän toimenpidettä (näytössä voisi lukea tarkemmin mitä)
-jatkuva keltainen - kone on ok mutta automaattiajo tarvitsee vielä tietoja.
-vilkkuva keltainen - kone on liikkeen äärirajalla
-jatkuva punainen - hätäseis
-vilkkuva punainen - fataali järjestelmävirhe
tai jotain.
Pointti se, että ledit osuvat silmään ja selkäytimeen paljon tehokkaammin kuin teksti nestekidenäytöllä. Informaation voi (ja ehkä kannattaakin) toistaa sanoina näytöllä, mutta viesti liikkuu ripeimmin noilla yksinkertaisemmilla signaaleilla.
Keskustelua voidaan ja kannattaakin käydä siitä, mitä ledit tarkkaan ottaen visetittävät. Kokeneilla sorvareilla voisi olla tästä näkemystä, joten jos olette kuulolla niin kertokaapa.
Lainaus käyttäjältä: Tauru - 24.01.10 - klo:17:15
Jep, etenee. Ja toivoisin että jos joku joka on lupautunut tekemään/suunnittelemaan jonkin osan huomaa että aikataulu venyy kohtuuttomasti niin ilmoittaa siitä jotta saadaan projekti joskus valmiiksi.
Niin, mikä olikaan tämä aikataulu?
PekkaNF
Aikataulua ei ole. Vapaaehtoisvoimin harrastepohjalta tätä tehdään joten valmistumispäivää ei oikein voi määritellä.
Tuolla viittauksella aikatauluun vain tarkoitin sitä että koetetaan yhdessä pitää projekti hengissä ja saada se etenemään.
Vaihtoehtoisia valmiita 'paketteja' on olemassa suuressa maailmassa, mutta itse katsoin että tämän projektin lopputulos on parempi ja opimpahan samalla itse melkoisen määrän uusia asioita.
Kommentoin vaan, vaikken CNC-koneista juuri tiedäkkään - vielä.
Epäilyttää onko tuollainen joystick tarpeeksi tarkka. Joidenkin robottien kanssa on ollut hankala kun pitäisi ajaa käsin tarkasti ja pieni analoginen joystick hyökkäilee miten sattuu. Miten perinteinen MPG (en vieläkään tiedä suomenkielistä nimeä)? Kiertokytkimellä akselin valinta ja pyörittämällä ajo.
Parametritkin voisi syöttää pyörän avulla.
-Jussi-
Jotenkin MPG:n pyörittäminen ei houkuta, mielummin vaikka siten että asetetaan keskusyksiköllä (vaikka kiertokytkimellä) syöttänopeus ja kauko-ohjaimessa olkoon napit start ja stop. Homma hoituu näinkin. Syy miksi joystickiä toistaiseksi tarjosin perustuu aikaisempiin ketjussa olleisiin viesteisin. Ja toisaalta nyt voi olla ehkä hiukan liian provosoivia ehdotuksia että saadaan kommentteja ja siten kehitettyä käyttöliittymä huippuunsa.
Siis tässä vaiheessa kaikki mielipiteet otetaan vastaan.
Jos MPG:n pyörittäminen on hyvä niin sitten tehdään niin. En ole itse koskaan näitä MPG:tä enkä joystickiä päässyt kokeilemaan tositoimissa eli omiin mielipiteisiini osaan suhtautua tarpeellisella varauksella.
Jatketaan keskustelua.
Lainaus käyttäjältä: alfred_j_kwak - 27.01.10 - klo:09:50
Epäilyttää onko tuollainen joystick tarpeeksi tarkka.
Moi,
Itse olen ollut noista joystick:eistä innostunut, tai tarkemmin ottaen jousipalautteisesta potikkapyörästä.
Se hitaan ajon tarkkuus riippuu ihan siitä miten potikan luku on järjestetty. Jos säätö on täysin lineaarinen ja käyrä jyrkkä, niin varmasti hyökkäilee. Jos taas vastekäyrä on epälineaarinen, niin silloin pieniä nopeuksia on helppo säätää ja vasta kun potikka käännetään "tappiin" saadaan vauhtia.
Toinen tähän vaikuttava asia on se, millainen kiihtyvyys moottoreille sallitaan. Eli jos nykäiset potikan kerralla "tappiin", niin miten moottori kiihdetään tuohon maksiminopeuteen.
Mach 3:ssa ShuttlePro potikka"potikkajoystick" on toiminut hyvin koska ilmeisesti juurikin tuo epälineearinen vaste ja kiihdytys pelaavat hyvin yhteen.
Mutta kuten todettu, kaksoispyörä jossa ulompi kehä jousipalautteinen "joystickpotikka" ja keskellä MPG olisi aikas makea, mutta ei taida olla ihan kaupan tavaraa vaan pitäisi askarrella.
Jos saan aikaiseksi niin otanpa pienen videon tuolta omalta jyrsimeltä, niin idea selviää.
EDIT : Ja tässä heikkolaatuinen video, mutta jospa siitä jotain selviää :
http://www.youtube.com/watch?v=YBO8RgjzK54
Ääntä kun laittaa isommalle niin kuulee askelmoottorin liikkeet paremmin.
Siinä sorvin käsipyörässä on aikamoinen klappi, joten kannattaa yrittää katsoa sen johtoruuvin liikettä ...
Lainaus käyttäjältä: alfred_j_kwak - 27.01.10 - klo:09:50
Epäilyttää onko tuollainen joystick tarpeeksi tarkka.
Varmaankin joystick-potikalla voi ajella "vähän sinnepäin" ja nopeuskin on todennäköisesti aika rajallinen verrattuna tarkkuuteen.
Tarkkaan paikoitukseen sitten mpg (pulssipyörä). Halvimmat pulssianturit taitavat maksaa noin 2€ ihan suomesta tilattuna.
Tosin noissa halpisantureissa on suht'koht heikko resoluutio, muistaakseni 24 pulssia/kierros.
Löytyy esim. Elfasta.